hiiata – Finnish with old forms verb conjugation

Finnish with old forms verb forms of hiiata

Warning! This page contains a lot of Finnish verb forms that do not exist in today's Finnish. Click here to conjugate today's Finnish verbs.

The obsolete and archaic forms are marked in purple.

The Finnish verb conjugations are grouped in three conjugation tables:

Active

Indicative Mood

Affirmative

Present

minähiikaan
sinähiikaat
hänhiikaa
mehiikaamme
tehiikaatte
hehiikaavat

Perfect

minäolen hiiannut
sinäolet hiiannut
hänon hiiannut
meolemme hiianneet
teolette hiianneet
heovat hiianneet

Imperfect

minähiikasin
sinähiikasit
hänhiikasi
mehiikasimme
tehiikasitte
hehiikasivat

Pluperfect

minäolin hiiannut
sinäolit hiiannut
hänoli hiiannut
meolimme hiianneet
teolitte hiianneet
heolivat hiianneet

Negative

Present

minäen hiikaa
sinäet hiikaa
hänei hiikaa
meemme hiikaa
teette hiikaa
heeivät hiikaa

Perfect

minäen ole hiiannut
sinäet ole hiiannut
hänei ole hiiannut
meemme ole hiianneet
teette ole hiianneet
heeivät ole hiianneet

Imperfect

minäen hiiannut
sinäet hiiannut
hänei hiiannut
meemme hiianneet
teette hiianneet
heeivät hiianneet

Pluperfect

minäen ollut hiiannut
sinäet ollut hiiannut
hänei ollut hiiannut
meemme olleet hiianneet
teette olleet hiianneet
heeivät olleet hiianneet

Potential Mood

Affirmative

Present

minähiiannen
sinähiiannet
hänhiiannee
mehiiannemme
tehiiannette
hehiiannevat

Perfect

minälienen hiiannut
sinälienet hiiannut
hänlienee hiiannut
melienemme hiianneet
telienette hiianneet
helienevät hiianneet

Negative

Present

minäen hiianne
sinäet hiianne
hänei hiianne
meemme hiianne
teette hiianne
heeivät hiianne

Perfect

minäen liene hiiannut
sinäet liene hiiannut
hänei liene hiiannut
meemme liene hiianneet
teette liene hiianneet
heeivät liene hiianneet

Conditional Mood

Affirmative

Present

minähiikaisin
sinähiikaisit
hänhiikaisi
mehiikaisimme
tehiikaisitte
hehiikaisivat

Perfect

minäolisin hiiannut
sinäolisit hiiannut
hänolisi hiiannut
meolisimme hiianneet
teolisitte hiianneet
heolisivat hiianneet

Negative

Present

minäen hiikaisi
sinäet hiikaisi
hänei hiikaisi
meemme hiikaisi
teette hiikaisi
heeivät hiikaisi

Perfect

minäen olisi hiiannut
sinäet olisi hiiannut
hänei olisi hiiannut
meemme olisi hiianneet
teette olisi hiianneet
heeivät olisi hiianneet

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Present

hiiatkaami; hiiatkaani
(sinä)hiikaa
(hän)hiiatkoon
(me)hiiatkaamme
(te)hiiatkaa
(he)hiiatkoot

Perfect

(hän)olkoon hiiannut
(he)olkoot hiianneet

Negative

Present

älkäämi; älkääni hiiatko
(sinä)älä hiikaa
(hän)älköön hiiatko
(me)älkäämme hiiatko
(te)älkäätte hiiatko
(he)älkööt hiiatko

Perfect

älkäämi; älkääni olko hiiannut
(sinä)älä ole hiiannut
(hän)älköön olko hiiannut
(me)älkäämme olko hiianneet
(te)älkäätte olko hiianneet
(he)älkööt olko hiianneet

Eventive Mood

Affirmative

Present

minähiianneisin
sinähiianneisit
hänhiianneisi
mehiianneisimme
tehiianneisitte
hehiianneisivat

Perfect

minälienisin hiiannut
sinälienisit hiiannut
hänlienisi hiiannut
melienisimme hiianneet
telienisitte hiianneet
helienisivät hiianneet

Negative

Present

minäen hiianneisi
sinäet hiianneisi
hänei hiianneisi
meemme hiianneisi
teette hiianneisi
heeivät hiianneisi

Perfect

minäen lienisi hiiannut
sinäet lienisi hiiannut
hänei lienisi hiiannut
meemme lienisi hiianneet
teette lienisi hiianneet
heeivät lienisi hiianneet

Optative Mood

Affirmative

Present

minähiiaton
sinähiiatos
hänhiiatkoon
mehiiatkoomme
tehiiatkootte
hehiiatkoot

Perfect

minäollon hiiannut
sinäolkootte hiiannut
hänolkoon hiiannut
meolkoomme hiianneet
teolkootte hiianneet
heolkoot hiianneet

Negative

Present

minäällön hiikaa
sinäällös hiikaa
hänälköön hiiatko
meälköömme hiiatko
teälköötte hiiatko
heälkööt hiiatko

Perfect

minäällön ollo hiiannut
sinäällös ollo hiiannut
hänälköön olko hiiannut
meälköömme olko hiianneet
teälköötte olko hiianneet
heälkööt olko hiianneet

Passive

Indicative Mood

Affirmative

Present

hiiataan

Perfect

on hiiattu

Imperfect

hiiattiin

Pluperfect

oli hiiattu

Negative

Present

ei hiiata

Perfect

ei ole hiiattu

Imperfect

ei hiiattu

Pluperfect

ei ollut hiiattu

Potential Mood

Affirmative

Present

hiiattaneen

Perfect

lienee hiiattu

Negative

Present

ei hiiattane

Perfect

ei liene hiiattu

Conditional Mood

Affirmative

Present

hiiattaisiin

Perfect

olisi hiiattu

Negative

Present

ei hiiattaisi

Perfect

ei olisi hiiattu

Imperative Mood

Affirmative

Present

hiiattakoon

Perfect

olkoon hiiattu

Negative

Present

älköön hiiattako

Perfect

älköön olko hiiattu

Eventive Mood

Affirmative

Present

hiiattaneisiin

Perfect

lienisi hiiattu

Negative

Present

ei hiiattaneisi

Perfect

ei lienisi hiiattu

Optative Mood

Affirmative

Present

Perfect

Negative

Present

ällön hiiattako
ällös hiiattako
älköön hiiattako
älköömme hiiattako
älköötte hiiattako
älkööt hiiattako

Perfect

ällön oltako hiiattu
ällös oltako hiiattu
älköön oltako hiiattu
älköömme oltako hiianneet
älköötte oltako hiianneet
älkööt oltako hiianneet

Nominal Forms

Infinitives

I Infinitive (Base Form)

hiiata

II Infinitive

Active Inessivehiiatessa
Active Instructivehiiaten
Passive Inessivehiiattaessa

III Infinitive

Active Inessivehiikaamassa
Active Elativehiikaamasta
Active Illativehiikaamaan
Active Adessivehiikaamalla
Active Abessivehiikaamatta
Active Instructivehiikaaman
Passive Instructivehiiattaman

IV Infinitive

Active Nominativehiikaaminen
Active Partitivehiikaamista

V Infinitive

hiikaamaisillani

Participles

Active 1st Participlehiikaava
Active 2nd Participlehiiannut
Active 3rd Participlehiikaama
Passive 1st Participlehiiattava
Passive 2nd Participlehiiattu

Other

Examples in Finnish Dialects

hiiata
Examples
  • ei se mitää hiijaav vaikka trenki piikaa friijaa sp. (Nurmo)
  • on näläkä niin että näkyä hiiaa sp. (Karvia)
  • Jos järvessä kasvaa paljon palpakkoa niin se oikei hiij̆joa airujasoutaessa ettei soa airuja ylös. (Lemi)
  • minijeä ei enne vanhoa soant lapse hoito hiijjata, olla muille töille esteenä. (Sakkola)
  • Palvelijan töistä ei oikein tullut mitään: sitä se näkö hiij̆jaś hyvim paĺjo. (Kiihtelysvaara)
  • mun näkköäń jo vähäh hiij̆joa, èi tahon nähäm mustoa. (Konginkangas)
  • Varsa hyppää, ei sitä ojatkaan hiijaa yhtään. (Kalajoki)
  • sittes s ̮òv valmistaruis, kun jyvä katkeaa, ei saa eneem monta päivee hiiata leikkuuta. (Hämeenkyrö)
  • jos oĺliit soajekesät ni se hiijjàś sit viljanleikkuun myöhemmäksi. (Rautu)
  • Miu ois pitänt hiijata mänöjäin tulevaks vuuveks. (Metsäpirtti)
  • mèijäm piti hiijjatap pari pä̀evää sitä lähtyä kun oli niin kova tormi, myrsky. (Hailuoto)
  • ne o hiijanna siinä ruuval laitossa. (Vermlanti)
  • on täys tyä ko hiija ittes rappusist ylös kipeillä jaloillaan. (Hinnerjoki)
  • semies vähä hiijas toista jalakaa. (Nurmo)
  • Kun metsästäjät ajoivat hirveä takaa, hanki raapi etukäpälät ja takakäpälät niiv verisellen nin sen täyty ruveta hiijaahaj ja sillä nemetsästäjät saavutti hirven. (Kihniö)
  • Ei siitä pulonnuk korkeelta, minä vaah hiijasin itteni noij ja, pulotim pois. (Luopioinen)
  • Koita ny hiijata ittes pois ettei talonväki nää. (Koski Hl.)
  • hiijasin ittein tuan aptiikkih. (Kymi)
  • tuĺ niih hiijaten tuppaam mutta on kàet se jo verkkaantunna= selvinnyt siitä kohtauksesta. (Konginkangas)
  • Ei sejalka nin kipii ole ollukkoa, paet välistä on tarvinnuh hiijatas sitä. (Jämsä)
  • Laaki= halvaus sen pani nuin hiiaamaan. (Haapavesi)
  • kyllä sehevonen vähäsen jalakovaan hiijovaa. (Puolanka)
  • Se tie tekee siinä Mettälän tolla puolen ihan vinkkelimukan etteivät taharo hoksata automiehekkee hiijata siinä vauhtiansa. (Parkano)
  • Kyl sehevonen juoksikiin mut viimmenäh rupes Laaslahlen kohlas vähä hiijjamah. (Valkeala)
  • toise pit hiijata vetova jos nuotta ei kulkenut tasaisesti. (Lappee)
  • ei olt enneä ko puolekymment maivoa= syöttikalaa lasettavvoa, siit alettii jo hiijata venettä. (Käkisalmi)
  • Ei vanahuus mieltä anna, vaen käyntiä hiijjaa sp. (Kestilä)
  • Hevone alko hiijata ko tuĺ mäk ettee. (Keltto)
  • Hiijataas toi kivi pois tosta. (Ikaalinen)
  • Ohhan myä näit hiijattu toh tiävviäreh. (Iitti)
  • Minä aloin laskee luhist heinii ja kantaa hiij̆jata lehmii ettee soimee. (Uusikirkko Vpl.)
  • Minnekäs sinä sitä hiijjoot? (Eno)
  • Tarttii hiijatav vähän syrjään sitä raskasta esinettä. (Jämsä)
  • no silloon semies siitä hiijaa ne, nostaa nek kullit= patoselän jalkojen päihin tulevat kivipainot sinne jalkain nokhaa. (Kolari)
  • Se hiias kun ei tullut, vaikka oli sovittu. (Karjalohja)
  • Junassa liikkui varkaita: yhlenkiimatkustajan kun se nään= näin nukkunnu ol sinne, penkillen nii ol hiijanniet rahat. (Heinola)
  • Se hiijas joka tek pienev varkaulen. (Elimäki)
  • sin ̮et soa noi hiijjata toista. (Vermlanti)
  • Flasku= pullo hiia uurttestas. (Nousiainen)
  • Mistäs paikast sèpolkupyörän sisäkumi ny sit hiia? (Halikko)
  • saapas hiijja josta. (Sauvo)
  • Tää harmunikka hiijaa niin kovi ettei sil ol mittää virkaa. (Kiikala)
  • Kyl ny on vaa tupla pantava akkuna, tääl hiiaa= vetää nii vietäväste. (Perniö)
  • viskuri rem hiia, stä täyty piùkentta. (Mynämäki)
  • Sev verran kuitennih hiijjasiajopeli tieltä, etä ratas putosi raviin. (Utajärvi)
  • Minun kellon ei hiijoo yhtä minuttija päivässä. (Heinävesi)
  • Sanotaan hiijjaamiseksik kum pannaanhirren toiseem päähäj jatko, hiij̆jauspölökky, joka pannaan karvaamalla= liitoksella kiinni. (Vihanti)
  • se ei kauvva hiijjant, kestänyt. (Pyhäjärvi Vpl.)
  • Jo hiijattii= lakattiin kokonaa siellä käymästä. (Parikkala)
  • Vähällä hiijaś= piti, jottej jiänä laivasta pois. (Liperi)
  • Hiijataan, nostetaan pärekaton teossa käytettävää riialautaa (hiia) yhden pärerivin verran ylemmäs. (Korpilahti)

Samples in Old Finnish

hiiata
Citations
  • (1700) Jhijata fallo, bedrager
  • (1750) G I 156chiijata hiar, bedrager, narrar, skackrar, byter, tuskar, fördröjer, uppehåller, förhindrar, fallo, commuto, impedio, detineo; se hijaisi wähä minua filouterade mig något litet; tahdokkos hiijata l. wahehta l. waihtaa hewoista byta häst; paljon me hijjamma teitä wi uppehålle, dröje, förhindre eder mycket; ajkaa waan häneltä hiijais tog bara tid för honom, tempus fefellit; 156d näkö tahdoi händtä hiijata synen slog felt, förmörckades; joss hän nyt hijjannee om det nu dröjer, slår felt; ohra tahto enimmitten hiijata slår felt, wil ej lyckas; Lait. frijja ja hiija friar och hiar

Examples
  • GPCal 1744 38[Leskinaiset] Muita wäärin luulevat, Muille naurux tulewat, Pahoin itzens hija
  • Alm 1769 B4aei pidä cuitengan warjon oleman aiwan angaran [pellavapellolla], muutoin se hija jongun osan joutumista ja wahwutta
  • Alm 1786 B1a[Sonta] löyhittää peldo-maan, touwon-juurten – – mullasa, hijamata saadaxensa hajouta

Verbs conjugated like 'hiiata'

friiata, helkätä, hiiata, hinkata, hiota, hylätä, hölkätä, iätä, jankata, kalkata, karata, karkota, kenkätä, klinkata, kolkata, korkata, kurkata, kyetä, lankata, laota, etc. (List truncated at 20 verbs)

Verbs similar to 'hiiata'

hiipata, hiitata, hiivata, hilata, hinata, niiata, piiata, riiata, tiiata, aidata,

Translations