kuulla – Finnish with old forms verb conjugation

Finnish with old forms verb forms of kuulla

Warning! This page contains a lot of Finnish verb forms that do not exist in today's Finnish. Click here to conjugate today's Finnish verbs.

The obsolete and archaic forms are marked in purple.

The Finnish verb conjugations are grouped in three conjugation tables:

Active

Indicative Mood

Affirmative

Present

minäkuulen
sinäkuulet
hänkuulee
mekuulemme
tekuulette
hekuulevat

Perfect

minäolen kuullut
sinäolet kuullut
hänon kuullut
meolemme kuulleet
teolette kuulleet
heovat kuulleet

Imperfect

minäkuulin
sinäkuulit
hänkuuli
mekuulimme
tekuulitte
hekuulivat

Pluperfect

minäolin kuullut
sinäolit kuullut
hänoli kuullut
meolimme kuulleet
teolitte kuulleet
heolivat kuulleet

Negative

Present

minäen kuule
sinäet kuule
hänei kuule
meemme kuule
teette kuule
heeivät kuule

Perfect

minäen ole kuullut
sinäet ole kuullut
hänei ole kuullut
meemme ole kuulleet
teette ole kuulleet
heeivät ole kuulleet

Imperfect

minäen kuullut
sinäet kuullut
hänei kuullut
meemme kuulleet
teette kuulleet
heeivät kuulleet

Pluperfect

minäen ollut kuullut
sinäet ollut kuullut
hänei ollut kuullut
meemme olleet kuulleet
teette olleet kuulleet
heeivät olleet kuulleet

Potential Mood

Affirmative

Present

minäkuullen
sinäkuullet
hänkuullee
mekuullemme
tekuullette
hekuullevat

Perfect

minälienen kuullut
sinälienet kuullut
hänlienee kuullut
melienemme kuulleet
telienette kuulleet
helienevät kuulleet

Negative

Present

minäen kuulle
sinäet kuulle
hänei kuulle
meemme kuulle
teette kuulle
heeivät kuulle

Perfect

minäen liene kuullut
sinäet liene kuullut
hänei liene kuullut
meemme liene kuulleet
teette liene kuulleet
heeivät liene kuulleet

Conditional Mood

Affirmative

Present

minäkuulisin
sinäkuulisit
hänkuulisi
mekuulisimme
tekuulisitte
hekuulisivat

Perfect

minäolisin kuullut
sinäolisit kuullut
hänolisi kuullut
meolisimme kuulleet
teolisitte kuulleet
heolisivat kuulleet

Negative

Present

minäen kuulisi
sinäet kuulisi
hänei kuulisi
meemme kuulisi
teette kuulisi
heeivät kuulisi

Perfect

minäen olisi kuullut
sinäet olisi kuullut
hänei olisi kuullut
meemme olisi kuulleet
teette olisi kuulleet
heeivät olisi kuulleet

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Present

kuulkaami; kuulkaani
(sinä)kuule
(hän)kuulkoon
(me)kuulkaamme
(te)kuulkaa
(he)kuulkoot

Perfect

(hän)olkoon kuullut
(he)olkoot kuulleet

Negative

Present

älkäämi; älkääni kuulko
(sinä)älä kuule
(hän)älköön kuulko
(me)älkäämme kuulko
(te)älkäätte kuulko
(he)älkööt kuulko

Perfect

älkäämi; älkääni olko kuullut
(sinä)älä ole kuullut
(hän)älköön olko kuullut
(me)älkäämme olko kuulleet
(te)älkäätte olko kuulleet
(he)älkööt olko kuulleet

Eventive Mood

Affirmative

Present

minäkuulleisin
sinäkuulleisit
hänkuulleisi
mekuulleisimme
tekuulleisitte
hekuulleisivat

Perfect

minälienisin kuullut
sinälienisit kuullut
hänlienisi kuullut
melienisimme kuulleet
telienisitte kuulleet
helienisivät kuulleet

Negative

Present

minäen kuulleisi
sinäet kuulleisi
hänei kuulleisi
meemme kuulleisi
teette kuulleisi
heeivät kuulleisi

Perfect

minäen lienisi kuullut
sinäet lienisi kuullut
hänei lienisi kuullut
meemme lienisi kuulleet
teette lienisi kuulleet
heeivät lienisi kuulleet

Optative Mood

Affirmative

Present

minäkuullon
sinäkuullos
hänkuulkoon
mekuulkoomme
tekuulkootte
hekuulkoot

Perfect

minäollon kuullut
sinäolkootte kuullut
hänolkoon kuullut
meolkoomme kuulleet
teolkootte kuulleet
heolkoot kuulleet

Negative

Present

minäällön kuule
sinäällös kuule
hänälköön kuulko
meälköömme kuulko
teälköötte kuulko
heälkööt kuulko

Perfect

minäällön ollo kuullut
sinäällös ollo kuullut
hänälköön olko kuullut
meälköömme olko kuulleet
teälköötte olko kuulleet
heälkööt olko kuulleet

Passive

Indicative Mood

Affirmative

Present

kuullaan

Perfect

on kuultu

Imperfect

kuultiin

Pluperfect

oli kuultu

Negative

Present

ei kuulla

Perfect

ei ole kuultu

Imperfect

ei kuultu

Pluperfect

ei ollut kuultu

Potential Mood

Affirmative

Present

kuultaneen

Perfect

lienee kuultu

Negative

Present

ei kuultane

Perfect

ei liene kuultu

Conditional Mood

Affirmative

Present

kuultaisiin

Perfect

olisi kuultu

Negative

Present

ei kuultaisi

Perfect

ei olisi kuultu

Imperative Mood

Affirmative

Present

kuultakoon

Perfect

olkoon kuultu

Negative

Present

älköön kuultako

Perfect

älköön olko kuultu

Eventive Mood

Affirmative

Present

kuultaneisiin

Perfect

lienisi kuultu

Negative

Present

ei kuultaneisi

Perfect

ei lienisi kuultu

Optative Mood

Affirmative

Present

Perfect

Negative

Present

ällön kuultako
ällös kuultako
älköön kuultako
älköömme kuultako
älköötte kuultako
älkööt kuultako

Perfect

ällön oltako kuultu
ällös oltako kuultu
älköön oltako kuultu
älköömme oltako kuulleet
älköötte oltako kuulleet
älkööt oltako kuulleet

Nominal Forms

Infinitives

I Infinitive (Base Form)

kuulla

II Infinitive

Active Inessivekuullessa
Active Instructivekuullen
Passive Inessivekuultaessa

III Infinitive

Active Inessivekuulemassa
Active Elativekuulemasta
Active Illativekuulemaan
Active Adessivekuulemalla
Active Abessivekuulematta
Active Instructivekuuleman
Passive Instructivekuultaman

IV Infinitive

Active Nominativekuuleminen
Active Partitivekuulemista

V Infinitive

kuulemaisillani

Participles

Active 1st Participlekuuleva
Active 2nd Participlekuullut
Active 3rd Participlekuulema
Passive 1st Participlekuultava
Passive 2nd Participlekuultu

Other

Examples in Finnish Dialects

kuulla
Examples
  • En muista kuulleeni puhuttavan siitä:em muist puhettakan kuullu. (Pyhämaa)
  • Kuulttuas koeraki haukku sp. (Kalanti)
  • Riihen puinnista:em mnä ol ɛnä̀ klupùn ɛɛntä kuulnu. (Sauvo)
  • Em mää kuullu nousta= en kuullut kellon lyöntejä noustakseni ennee= ennen seittämää. (Sammatti)
  • Kuulutuksetpruukataan itte mennäk kuulemaa kirkkoon, sillä muuten tulevista lapsista voi tulla kuuroja. (Vihti)
  • sanomast ̮olen = sanomalehdestä olen kuul luvèttavan. (Lieto)
  • ruppeeks se julma sitä̀ nyk kertomaam mun korvaìnin kuul̆len. (Pöytyä)
  • kyllä se on sukkelaa ko sillä papilla semmonev vetò on ko mennään kuulemaav hänen saarnojaan vaav vaikka mistä saakka. (Vampula)
  • Kaikkia stää kuulee ennenko korvap pois leikataa! sp. (Loimaa)
  • Naapurin emäntä sanoi ettähän ̮on kuulluj jotta s ̮omtalokauppa mennym mynkähä. (Nurmo)
  • Lehemää kuulten kehutahan sp. (Peräseinäjoki)
  • En os saanuk kuullani, en ole saanut kuulla, sattunut kuulemaan. (Tyrvää)
  • Kerrottiinettä siälä riihessä oli pitänym moni kuulta jottain ääniä. (Orivesi)
  • Arv.:kulkeissa tuntee ja korvilla kuulee ja silmillä ei näje (tuuli). (Hattula)
  • Kylhää senuutisen Hilma kohta hölöttie kaikkien kuultavii. (Heinola)
  • En lapsena ollut kuullut puhuttavankaan rusinoista enkä kuivatuista luumuista:mitä minä lapsuulessain em minä kuullukkan rusinoit enkä veskunoit. (Hollola)
  • Kuuleva hyvä, kielevä paha, mut vait oleva kaikki voittaa sp. (Hollola)
  • Miä olin niin pahamiälein kun sain sen kuulta. (Lapinjärvi)
  • meitin kuultennah haukku vaimoaan. (Jaala)
  • Isäntä ajoi rattailla pihaan:kuules nys sit jyrinää! (Kymi)
  • enemphä korva kuuluo ku silmä näkyö sp. (Lemi)
  • Kuuro näät ei hää kuule ommaa korostamistaa, kuorsaustaan. (Uusikirkko Vpl.)
  • mit̆tee sinä tiällä lasten kuultam= lasten kuullen mösk̆kyyt, pidät kovaa meteliä! (Kiihtelysvaara)
  • kyllä minä semmośta kaj̆juu= huhua olin kuulevinań. (Kiihtelysvaara)
  • kuultaaham myö jos kartanoo= pihaan ketä tullee. (Hirvensalmi)
  • nepapit kinkereillä tahto kuultas sen että ossoopko neseurakuntalaiset lukkeev vàe èikö. (Jäppilä)
  • joka veärin kuul̆loo, se veäriv vast̆too sp. (Maaninka)
  • sitä vastem pietään lehmillä kelloja että kuultaan, missee ne on. (Vehmersalmi)
  • jos kuuleekäen kukunnan kirkolta pä̀e, sinä vuonna sillo hàov̆vataa. (Joutsa)
  • kyllä se vain kajoo= varoo ettei se sajatas= sadattele sun kuulten. (Himanka)
  • on se niin ruma kuulta että kun pappilan kartanolla= pihalla juopuneet hihkasee. (Haapajärvi)
  • sillon hivoma₍aikana= soidinaikana se metso ei kuule eikä näje. (Ii)
  • Rumasta sanasta tai odottamattomasta uutisesta:se ̮ulik kuultava! (Utajärvi)
  • kuv viklon eänen kuulet, elä menej järven jeälle sp. (Ristijärvi)
  • Jopa oli kuumat kuultavat kun sai toruja. (Salla)
  • ei olluk kuullaksenkhav= kuulevinaan vaikka mie silles selvitin. (Rovaniemi)
  • emmä killannee= viitsineet kuulla tuota käkeä, käkikelloa. (Raisi)
  • emmä ole kuulhekhan vielä tänä kesänä ukkosta. (Jyykeä)
  • min en neä mitää voam minä kuulen sem paremmin, minä kuulen kun kirppu kusoo heinään. (Vermlanti)
  • nuoreen kuuloo ihan hyväst, tulloo vanhaaks ja tulloo kuurneeks, kuuroksi. (Tuuteri)
  • Mies sanoiet mä lähren kuulema et jost päästäis asùma vuokralaisiksi. (Sauvo)
  • kerram minä menin kauroja kuuleen siältä ja se Ville osas ollap pihalla. (Hämeenkyrö)
  • no mek kuuleen ny onko silläkauppiaalla lankarullia! (Hämeenkyrö)
  • Isoisä ajatteli, että josmenis siältätietäjältä kyssyyn, kuuleen neuvoa hammassärkyyn. (Urjala)
  • Kävin kuulemassa koska siältä kerriitään meirän pellolle. (Sääksmäki)
  • myä tultii taas kuulee jos saatais kyyti Porvoo, Porvooseen. (Myrskylä)
  • Jos olisi aikonut vihdaksia ottaa kartanon metsästä, olisikartanost oltu jo kuulttava saako niitä ottaa. (Vihti)
  • Tottunut leiväntekijäkuul̆loo sentaikinan sopivan kovvuuvvej ja sakkèovven. (Juuka)
  • Kun toinen ihmettelee, kuinka sokea nainen voi kutoa kangasta, sanoo toinen:no kuulloohan sen näpillään. (Pielisjärvi)
  • minä oon riskisorttinen olluv van kyllä sen kuuloo että sitä vanahanoo. (Kuhmo)
  • kuul̆loohan senhieroja missä kohti on suonet. (Kuhmo)
  • kyl kissa kalanhajun kuuloo sp. (Venjoki)
  • et sie kuule ku räkä tullò nenäst. (Kallivere)
  • käsi on nii turra= turta ettei kuule vaikko = vaikka hampaan kaa= hampailla haukkaa. (Kallivere)
  • jaa nii, juu muk kuule, ei sillom maelmas kò mä̀ ole semmossi ollu ni ei apulantoja käytet. (Kustavi)
  • seäiti säilytti kuulkkas sil viisii fiilin alkuu. (Vihti)
  • kuulkkas, mää olen kiälletty monta vuatta saunam parveem menemäst! (Vihti)
  • em minä kuulkaa julukee ottaat tätä ilama, ilmaiseksi. (Nurmo)
  • kyllä s ̮on kulukaa [!] niij jott ̮em minä tairat tulla! (Nurmo)
  • Jos minä alijan niitälapsenlapsia lukkeen= laskemaan niin niitä on kulkaah [!] palijo! (Virrat)
  • Kuulha ko mie kuulin kummat, se Ristina-Varpukii männöö ukkolaa, vanha ko taivas ja vaivanekkii! (Kivennapa)
  • Lepakosta:nii pikkiriine kuuleha ku hiiri! (Sakkola)
  • minä silloń vèin kuulk̆kòiten sèihtemet kint̆taat, èi ruokaver̆roo= ruoka-ateriaa antan̆neet! (Kiihtelysvaara)
  • min ̮on kitunen ämmä kuule! (Himanka)
  • se oli kuuleppas sinä kesänä ku – –. (Rovaniemi)
  • joo, tästä kylä̀stä vaioli isä syntyisin ja se on kuule, tuossa syntynyt tuossa toisessa talòssa. (Pajala)
  • Novkorotis ol, siistimpää mitä Venäjäl olla voi kansa kuulkaa. (Tuuteri)
  • tottapa se mak̆kuumiehillek= makuulla olleille miehille kuuli = kuului kun seLauri ven̆neessä lähti pakosalle. (Ristijärvi)

Verbs similar to 'kuulla'

kuolla, kuulua, luulla, tuulla, auella, huolla, kaulia, keulia, koulia, kulua,

Translations

  • hear, to perceive with the ear
  • read, be able to hear (in a radio communication)