hioa – Finnish with old forms verb conjugation

Finnish with old forms verb forms of hioa

Warning! This page contains a lot of Finnish verb forms that do not exist in today's Finnish. Click here to conjugate today's Finnish verbs.

The obsolete and archaic forms are marked in purple.

The Finnish verb conjugations are grouped in three conjugation tables:

Active

Indicative Mood

Affirmative

Present

minähion
sinähiot
hänhioo
mehiomme
tehiotte
hehiovat

Perfect

minäolen hionut
sinäolet hionut
hänon hionut
meolemme hioneet
teolette hioneet
heovat hioneet

Imperfect

minähioin
sinähioit
hänhioi
mehioimme
tehioitte
hehioivat

Pluperfect

minäolin hionut
sinäolit hionut
hänoli hionut
meolimme hioneet
teolitte hioneet
heolivat hioneet

Negative

Present

minäen hio
sinäet hio
hänei hio
meemme hio
teette hio
heeivät hio

Perfect

minäen ole hionut
sinäet ole hionut
hänei ole hionut
meemme ole hioneet
teette ole hioneet
heeivät ole hioneet

Imperfect

minäen hionut
sinäet hionut
hänei hionut
meemme hioneet
teette hioneet
heeivät hioneet

Pluperfect

minäen ollut hionut
sinäet ollut hionut
hänei ollut hionut
meemme olleet hioneet
teette olleet hioneet
heeivät olleet hioneet

Potential Mood

Affirmative

Present

minähionen
sinähionet
hänhionee
mehionemme
tehionette
hehionevat

Perfect

minälienen hionut
sinälienet hionut
hänlienee hionut
melienemme hioneet
telienette hioneet
helienevät hioneet

Negative

Present

minäen hione
sinäet hione
hänei hione
meemme hione
teette hione
heeivät hione

Perfect

minäen liene hionut
sinäet liene hionut
hänei liene hionut
meemme liene hioneet
teette liene hioneet
heeivät liene hioneet

Conditional Mood

Affirmative

Present

minähioisin
sinähioisit
hänhioisi
mehioisimme
tehioisitte
hehioisivat

Perfect

minäolisin hionut
sinäolisit hionut
hänolisi hionut
meolisimme hioneet
teolisitte hioneet
heolisivat hioneet

Negative

Present

minäen hioisi
sinäet hioisi
hänei hioisi
meemme hioisi
teette hioisi
heeivät hioisi

Perfect

minäen olisi hionut
sinäet olisi hionut
hänei olisi hionut
meemme olisi hioneet
teette olisi hioneet
heeivät olisi hioneet

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Present

hiokaami; hiokaani
(sinä)hio
(hän)hiokoon
(me)hiokaamme
(te)hiokaa
(he)hiokoot

Perfect

(hän)olkoon hionut
(he)olkoot hioneet

Negative

Present

älkäämi; älkääni hioko
(sinä)älä hio
(hän)älköön hioko
(me)älkäämme hioko
(te)älkäätte hioko
(he)älkööt hioko

Perfect

älkäämi; älkääni olko hionut
(sinä)älä ole hionut
(hän)älköön olko hionut
(me)älkäämme olko hioneet
(te)älkäätte olko hioneet
(he)älkööt olko hioneet

Eventive Mood

Affirmative

Present

minähioneisin
sinähioneisit
hänhioneisi
mehioneisimme
tehioneisitte
hehioneisivat

Perfect

minälienisin hionut
sinälienisit hionut
hänlienisi hionut
melienisimme hioneet
telienisitte hioneet
helienisivät hioneet

Negative

Present

minäen hioneisi
sinäet hioneisi
hänei hioneisi
meemme hioneisi
teette hioneisi
heeivät hioneisi

Perfect

minäen lienisi hionut
sinäet lienisi hionut
hänei lienisi hionut
meemme lienisi hioneet
teette lienisi hioneet
heeivät lienisi hioneet

Optative Mood

Affirmative

Present

minähio'on
sinähio'os
hänhiokoon
mehiokoomme
tehiokootte
hehiokoot

Perfect

minäollon hionut
sinäolkootte hionut
hänolkoon hionut
meolkoomme hioneet
teolkootte hioneet
heolkoot hioneet

Negative

Present

minäällön hio
sinäällös hio
hänälköön hioko
meälköömme hioko
teälköötte hioko
heälkööt hioko

Perfect

minäällön ollo hionut
sinäällös ollo hionut
hänälköön olko hionut
meälköömme olko hioneet
teälköötte olko hioneet
heälkööt olko hioneet

Passive

Indicative Mood

Affirmative

Present

hiotaan

Perfect

on hiottu

Imperfect

hiottiin

Pluperfect

oli hiottu

Negative

Present

ei hiota

Perfect

ei ole hiottu

Imperfect

ei hiottu

Pluperfect

ei ollut hiottu

Potential Mood

Affirmative

Present

hiottaneen

Perfect

lienee hiottu

Negative

Present

ei hiottane

Perfect

ei liene hiottu

Conditional Mood

Affirmative

Present

hiottaisiin

Perfect

olisi hiottu

Negative

Present

ei hiottaisi

Perfect

ei olisi hiottu

Imperative Mood

Affirmative

Present

hiottakoon

Perfect

olkoon hiottu

Negative

Present

älköön hiottako

Perfect

älköön olko hiottu

Eventive Mood

Affirmative

Present

hiottaneisiin

Perfect

lienisi hiottu

Negative

Present

ei hiottaneisi

Perfect

ei lienisi hiottu

Optative Mood

Affirmative

Present

Perfect

Negative

Present

ällön hiottako
ällös hiottako
älköön hiottako
älköömme hiottako
älköötte hiottako
älkööt hiottako

Perfect

ällön oltako hiottu
ällös oltako hiottu
älköön oltako hiottu
älköömme oltako hioneet
älköötte oltako hioneet
älkööt oltako hioneet

Nominal Forms

Infinitives

I Infinitive (Base Form)

hioa

II Infinitive

Active Inessivehioessa
Active Instructivehioen
Passive Inessivehiottaessa

III Infinitive

Active Inessivehiomassa
Active Elativehiomasta
Active Illativehiomaan
Active Adessivehiomalla
Active Abessivehiomatta
Active Instructivehioman
Passive Instructivehiottaman

IV Infinitive

Active Nominativehiominen
Active Partitivehiomista

V Infinitive

hiomaisillani

Participles

Active 1st Participlehiova
Active 2nd Participlehionut
Active 3rd Participlehioma
Passive 1st Participlehiottava
Passive 2nd Participlehiottu

Other

Examples in Finnish Dialects

hioa
Examples
  • Se on tyhjä tappa et hivo ja klappa, kiro ja niittä sitä isäntä kiittä sp. (Raisio)
  • hivòmal kièrttep poìes saì viikatteen terästä. (Sauvo)
  • Nii kauvan herk= härkä elä, ku veist hivota sp. (Perniö)
  • neniittäjät hivoi tos noim maasa vaam pitkänää viikatetta. (Vihti)
  • tuli monta hivoojaa viikatetta teroittamaan. (Vihti)
  • Kuka heinäaikaan hivònaisniittäjän vikàhteen ni sillet täỳty antaar rohtimine hoùsukankas. (Vampula)
  • eì sunkaan se sahhaa oo opètellu hivòmaan ko leìpurina on kokò ikä̀nsä ollu. (Vampula)
  • Kun lehmän hampaat löystyivät hammasajoksi nimitetyn sairauden takia ämmä hivò kovàsimella hampaita. (Kokemäki)
  • Mun pitääs hiua vähä tuota puukkoa, jotta se paremmin pystyys. (Ilmajoki)
  • Huanostik kuh hiottiin niin teränsuu kaatu kiärteelle. (Mouhijärvi)
  • Niitettäessä viikatteet tylsyivät: tartti joka lakkiim= lakeisen, saran päästä toiseen ulottuvan niitto-osuuden päässä hijjoo. (Pälkäne)
  • Tylsälle viikatteelle: Jollem minä hijos sinua nin sinä hijot minua. (Kalvola)
  • Joka ei syö iltasta ni surma hihhuo kirvestä sp. (Joutseno)
  • Vaik niitä= viikatteita kui hihokuo, ni nii ois ko nuttuu teräs, ja jäkkö= matala, karkea heinä senko nostaa päätää vaa viikattie takkaa, ko uot sivast= kun olet lyönyt viikatteella. (Kirvu)
  • eihä niitäviikatteita hihomal hihottu ko ain oamusil ja päivällä vain kevyemmin terotettiin. (Parikkala)
  • Viikateh hijot̆tann ̮aina kerrar rup̆peemassa= kahden aterian välisessä työajassa teräväks tahk̆koomalla. (Tuupovaara)
  • Viikate sannoo: hihhoo, hihhoo emännälle terävee viikatetta. (Kerimäki)
  • Vòetiiˀ omallakil lö̀ytämällä kivellä hiijjoo viikatetta, puukkoa tms. (Kangasniemi)
  • Se teränsuu kum mäń äkkiä tukkoon nin se oĺ semmosta pyllylleeh hiomista. (Kuhmoinen)
  • Ruista leikattaessa sirppi pysyy terävänä teroittamatta: Hijooko oloki sinun sirppiäs? (Kaustinen)
  • seviikate on niin nylijälleh= pyöreäksi hivottu jo että se pitää laskia tahkolla. (Himanka)
  • hivon kaikki höyläkki valmiiksi airojen tekoa varten. (Saloinen)
  • èi piä altapäi hìjjoo, se kulluu se hiplu= terän ohuin, terävin osa ahneestip poes. (Sotkamo)
  • Terä on hiottu pilalle: Se on hivonu vasten terrää. (Simo)
  • Ystävyyden palkitsemisesta t. vuoroin vieraissa olemisesta: Kirvesterä hiothaan molemin puolin. (Ylitornio)
  • mie hiov vikàtetta tai kirvestä tahòssa. (Täräntö)
  • min oo hihoinna minäkii partaveistäni. (Vermlanti)
  • Myllynkivien hampaiden teroittamisesta: ain hiä hiho kons= konsa, kun tyltsyit hampaat. (Venjoki)
  • veits ko tyltsyy, se pittää hihhoi. (Tuuteri)
  • Kissahaa hijoo kynsiää, toisia ilmoja se tietiä. (Nastola)
  • täytyy lähtiäl leivällä hijomahav viikatetta, syömään niittämisen välissä. (Kalajoki)

Samples in Old Finnish

hioa
Citations
  • (1700) Jhiwoa acuo, skärper, hwättjar
  • (1750) JlisP 105hioa bryna, wättja; hioa weistä ~ laskea
  • (1750) JlisKhion cote acuo, bryner, wättjar, slipar ~ lasken
  • (1750) G I 165chiwoa, hi|on, -jon, -won wättjar, wässer, slipar, acuo; hio minulle tuo weitsi wäss mig den knifwen; hioa kirwestä, weistä wättja yxan, knifwen; 172a hiwoa, hioa, hijota gnider, skärper, hwättiar, bryner, acuo; hioa weistä wättia eller bryna en knif; ja ej weistänsä hionut som icke wäste sin knif
  • (1750) JlisChiota cote acuere, fäja slipa

Examples
  • A I 114mine hijon ninquin pitkesen Leijmauxen minun MieckanB1–4 5 Ms 32:41hiwon
  • A I 303A III 422[Pahantekijät] hijowat heiden Kielens ninquin KermeB1–4 Ps 140:4hiowat
  • B1–4 Hes 21:9miecka on teroitettu ja hiottu
  • B1–4 Hes 21:11hän on miecan hiotta andanut
  • Menn 1699 A3b[Talonpoika] Hiwo Sirpis, Wicahdensa
  • Hopp 263[Minua kuolema] etzit einehexi Suwaitzet suurus palaxi hiwot hirwi hammastasi
  • GJCal 1734a 5Weden wäändäpi – – silmistäni, Hijen hiuxista hijopi, Poski päästä pusertapi, Muistuisa mieleheni Wihollinen wenäläinen
  • Weg 1747 218[Maailman pahuus oli kuin] hiwottu miecka ja nuoli hänen [Marian] sydändäns sulloman ja rusendaman
  • Ragv 1764 15hiwott' on jo kirwehen
  • Gan 1784 77Mettä-Sika hioi hampaitaan yhtä puuta wasten
  • Gan 1784 86[Vaimo] leikkais kahdella sormella niinkuin saxilla, ja hijjoi kynsiään
  • As 1792c 4iso weitzi, joka wiikkoa ennen oli ostettu ja hiwottu
  • Alm 1804 B5b[Silmälasit] owat saaneet yhden leweän wähän hiwotun randin reunan ymbärille

Verbs similar to 'hioa'

hiota, hipoa, nioa, aikoa, aitoa, aloa, anoa, etoa, haroa, hieroa,

Translations

  • cut, to form or shape by cutting
  • facet, to cut a facet
  • grind, to shape with the force of friction
  • grind, to remove material by rubbing with an abrasive surface
  • hone, to refine or master a skill
  • hone, to make more acute, intense or effective
  • polish, make a surface smooth or shiny
  • polish, to refine; improve imperfections from
  • refine, to affect nicety or subtlety in thought or language
  • sandpaper, to polish or grind a surface