kyntää – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• Kyl piik oja loi ja kessä= kesantomaata kyns, muttei se mennyk kylvöl. (Pyhämaa)
• Ei juasten kynnet, ei kipakoitem= hyppien paskalt pääst sp. (Mynämäki)
• Ei kaskee millääm muute kynttyy saanu, se täyry vaan kraappiij jollai. (Nummi)
• Maa kasvaa kastiketta= jtak luonnonheinää, kastikaista, jos satteella kyntää. (Punkalaidun)
• kyllä niitä kun ̮aarralla kynnettihin nin kynnettihiv viteehinsä= vinottain, pitkimpäij ja viteehinsäp pello. (Nurmo)
• kun kisko= kesantopelto kynnettyä saatiin ensimmäiseen kertaan, tarjottiinkiskoviiliä. (Hämeenkyrö)
• Minähän kynnin kertuunkin= kesantopellon toisen kynnön tossa pajavainijossa. (Teisko)
• noherneet kylvettiin aikasik kevväällä, sahrolla kynnettiin sissää, peitettiin. (Pälkäne)
• Kun sänki syksyllä kynnetäänkynnetiän keviän apuu. (Nastola)
• kynt nii syväh enspeltonsa, että sonnavvähäset hukku, ja ny ei or rukihist tietoo. (Iitti)
• Olen aina ollut erilainen kuin muut:Miä olen ain kyntän toisel saral kun nää toiset. (Kymi)
• alakuisel talvel ei ajeta eikä yläkuisel kesäl kynnetä sp. (Lemi)
• Voita pitää käyttää säästeliäästi:Eihä voita atral kynnetä sp. (Muolaa)
• Lapsesi on vielä pieni:Kerkiit syyvvä monta kertaa enne ko oma poikais kyntää. (Koivisto)
• Toisen morsiamen riiaajasta:Kyntää vierasta peltoo. (Metsäpirtti)
• se ku oĺ syksyl se rukkiesänk kynnetty, toisen kevän se astuvoitii= äestettiin toaś sil risuastuval. (Pyhäjärvi Vpl.)
• Yli seitsenvuotiaasta hevosesta:Joha sillä on kuuvet touvot kynnetty. (Pälkjärvi)
• Herrat teettävät työt muilla:hulluillahan ne herrat kynt̆tää sp. (Kiihtelysvaara)
• oom puolennit tynnörrii minnä̀ep pä̀evässä kyntännä otr̆roo. (Juuka)
• Halla myöhäk kyntäneen, näläkä varrain noussee sp. (Juva)
• Lapsi on heiveröinen, eikä hänestä taida tulla työntekijää:kyllä sen kyntämätä leipee et syö. (Juva)
• Lehmät astutettiin ennen toukokuussa:mikä toukokuussa kynnetää, se mualiskuussa kuokitaa. (Hirvensalmi)
• Kynnäk kyntöś uutisella Laorim Perttuĺiv väĺillä sp. (Kangasniemi)
• Kuka omistaa Pierunperän pellot:kuka se kyntää Pierumperäm peltoja? (Maaninka)
• Tehdään, kunhan joudetaan:kyllä tässä kynnet̆tää kuhah hevoⁱneh hàukaht̆taa sp. (Nilsiä)
• tulemmoa= kaski tuĺ hyväl̆lem muokallej= tuli hyvin muokatuksi ja kasvo ⁱ hyvästiv vilijoa kur ristiin kynnettii. (Konginkangas)
• koskas takaⁱsin tulet? – silloⁱn kun sika lentää ja kärpäⁱnen kyntää, ts. en koskaan. (Konginkangas)
• Ruiskasket pit kyntää valleeseen= niin, että pinta vain vähän rikkoutuu; jos ei kyntänyv valleeseen ei touko kasvanu hyvin. (Sumiainen)
• Paremp syksyllä sijan tönkimä ku keveällä miehe kyntämä sp. (Jämsä)
• Näitä peltojaei saak kovin sy₍ästä kyntääkhän, sielä on kari, kivisora. (Rovaniemi)
• sem pit varain nousta kyntämääj jotta vilja varain joutu ⁱ. (Vermlanti)
• mää= mene aja maad ̮ylös, määtì= mene tiedä ken kyntä̀, voib ̮olla etti näev vajautta= puutetta viel loppu₍iässä. (Kallivere)
• Sillon kun kynsvätten= multasivat perunaatäytyi varoa ettei kyntänt ylös niitperunan istukkahii. (Elimäki)
• Kyl sil sial vijoi on kon ̮ei kynttä viit sp. (Taivassalo)
• Parempi siankyntämäsyksyl, ko miähen kyntämä kevääl sp. (Paattinen)
• Siatkyntivät ihmistem pernamaat ja kyllä ne pɛɛsivät oraillej ja vaikka minkä. (Hämeenkyrö)
• tuluo katovuoś ku sijat kynteät moata. (Lemi)
• Maa kylmä ja kärsä kipiä, miten sillo maata kyntää sp. (Luumäki)
• Arv.:kynt̆tää kun sika, èikä òus sika (sontiainen). (Kiihtelysvaara)
• Sika paljon muata kyntää, juok ei jouluna olutta sp. (Ilomantsi)
• ennen tekivätsioille àet̆tuuksen, ne siellä kynti ja telekkus, telmivät. (Juuka)
• Lahnasta:se ku pohjasta kynt sieltä nous häkkyrätä, heinänjuuria. (Juva)
• näläkä neovoo, kärsä käskee porsaam moata kyntämää sp. (Maaninka)
• Sian käytös ennusti tulevia säitä: Sikapehkuum mäń jos huomenna aaringom pàeste; jos illalla kynt́ niin sàet tuĺ. (Kuopio)
• ja sillähänkojamolohella sillä on se koukkuleuassa – – ko se sillä kynti koloa johom mätilohi laski mätinsä sitte. (Kemi)
• Juolavehnästä, joka kaivautuu maan sisään:se on stä valakojuurta,joka kyntää. (Konginkangas)
• elä kynnäp palaⁱstaś! sanotaan lapselle, joka kaapii sormella voita leipäpalaltaan. (Konginkangas)
• Puitavia ohria riihen lattialla kynnetti ai sillai, lykättin kepàkam pään tai kiffelin= lapion kans. (Hinnerjoki)
• niitsaunan lavolla imeltymässä olevia mallasjyviä käỳttin kyntɛmɛs. (Sauvo)
• Jaloil kynnettii, jot se tuĺ niiko vakoloihi. (Rautu)
• se kynnetähänvarstan avulla sillä lailla että toinem puoli varstaa, tav. lyöntiosa oli matalemmalla. (Himanka)
• Riihoa lykithiin haravavvarrela ja kynnethiin sitä̀ riihilapi₍ola kassoin. (Alatornio)
• ku pitkin ja poikin oli tapettu= puitu, kynnettii viljat ympär. (Kallivere)
• Aisattomasta jyrästä:se tuppas kyntään alamaissa tota peltoo. (Orivesi)
• pannaan se kòukku hevosellek kàol̆laan niin se kynt̆tää tuota syyvvessä moata ja takkoo polovia juostessa. (Rautavaara)
• Ei sesuksi sitten kynnäk kun kanta nousoo ylös vähä. (Suonenjoki)
• Ku routa liikuttua seiniä nin ovetki kyntiä ettei ne mäk kunnole kiini. (Pertunmaa)
• Kuormasta valu hirsi niim pitkälle että sel latva alako kyntääm maata. (Perho)
• se kyntää pohojija myöjeḛ se lyhyvä reki. (Lestijärvi)
• Tappelijat vetivät voitettua poikaajal̆loesta pitkim pottumaata, yksi istu niskam päällä, niin ̮Iikan nokka kynti peltoon syväv vavon. (Utajärvi)
• siit ̮oj jääk kyntänhes sitä törmää. (Rovaniemi)
• selaiva niim pahàst kyns vaa et. (Rymättylä)
• Menee kyntää alus, kun se kulkee tavallisella vauhdilla. (Suursaari)
• Kyntämällä mänvene ku oĺ lastia nokassa. (Sysmä)
• jos se kyyhkylä̀ene ruppee kyntämää kyllä tulloo kylömät ilemat. (Juva)
• Kyyhkynen kuuluu kyntää jyrryttävän, kyllä pian saa mieskin kyntää. (Pihlajavesi)
• Kyntäjä= laulurastas kyntää. (Muurla)
• Niit ̮onvanhanaikaisia tapoja nyt ruvèttu vuurestas= uudestaan kyntämään ̮ylö̀s. (Yläne)
• Vieraan kestitsemisestä:Vieläks kyläs kynnettiin? (Uusikirkko Vpl.)
• Paperitöissä on vielä tekemistä:Kyllä viel ̮on kyntämistä. (Rantasalmi)
• Hääräämisestä, touhuamisesta:pä̀evän kyntävät lehemäˀ ˀympäŕilläsitä tappàessaan. (Konginkangas)
• Kasvimaalla puuhastelevasta:siälä kyntää yhtenäär ryytimaalla. (Liminka)
• Esitit muurarin ajatuksen omanasi:muurarilt ̮oot sev viisaovven kuulluj ja nyt kynnit tòesev vasikalla. (Utajärvi)
• Vihaksi pistämisestä, suututtamisesta:Minuva kyntääpi! (Inari)
• Lehmä yrittää astua toista lehmää:lehmä kyns toisen peällä. (Vermlanti)
• oriit kyntää lehmiä. (Vermlanti)
• Tupa on aivan sekaisin:ne on kyntännä tuvan nim pahaks, jotta on outo siivo. (Vermlanti)

Samples in Old Finnish

• (1600) VRarare, träda, plöya
• (1650) Fsauwa tutcain pääsä, jolla muinen härkiä kyndäis ajetin stimulus, en staaf medh skarp vdd vppå, ther medh man fordom oxar dref för plogen
• (1700) Jaro, plöijer
• (1750) JlisP 167minun kyndämäni det jag plögt upp
• (1750 1700) G I 539a= J; aggerem educo, effodio; kynti han plögde; lähti maita kyndämään l. kyntämähän at ärja marcken, rista med ristplog; 539b minun kyndämäni det jag plögdt up; kyndämätä se on oplögd, intet ärjad

• A II 219B^1–4 Lk 17:7Paluelia, ioca kynde
• A III 624Minun pite opettaman Ephraim aiaman, ia Judan kyndemenB^1–4 Hos 10:11Judan pitä kyndämän
• A III 653Cuca taita – – Härkein cansa Callion päle kyndäB¹ Am 6:12calliota kyndä, B^2–4se härjillä kynnettä
• Martti 49Lju 1601 46Koll 1648 76[Lampuoti] anda silloin maan isännälle kynnetyn pellon: Eli andakan hänelle kynnon palkan – – iold ei kynnetty ole
• Sor 1621 448yxi Tie, joca eij kynnetty eli auran cansa ylösajetu ole, eij taida caswa
• Sor 1625 330B^1–4 1 Kn 19:19[Elisa] Kyndi cahdella toistakymmenellä parilla Härkiä
• B^1–4 Srn 5:8Sen päällä on Cuningas maacunnasa, että kedot kynnetäisin
• B^1–4 Jes 30:24härjät ja warsat, jotca peldos kyndäwätA III 479prucauat
• Flor 1702 B3bkynnä paljon, kyynärä waon wälillä
• GJCal 1734a 11[Pohjalaiset] Pehmitteli peldoansa Kyndi sitä kynsillänsä
• Varia 1738b 1:9Kylwy jäll' käske kyndämän
• Alm 1767 B2bMaa on couhotettu eli kynnetty
• Alm 1774 B5aHamppu-maa sonnitetaan ensin aiwan hywin Syxyllä ja kynnetään myös cohta cumohon
• STS 1776 62[Pavut ja kaurat] ynnä kylwettyä kynnettin matalalta maahan
• Alm 1785 B2akynnetään silloin peldoa jotain sywemmäldä
• Gan 1789 108Wennon härkä Uljamoinen (Puiden Hewonen, joka puita kynti, wäkewä kyntäjä) Lähti maita kyntämään, Saloja wakoamaan, Suot kynti, kanerwat kaswoi; Mäet kynti, nousi männyt
• Alm 1792 B5aÄskenkynnetysä ja turwehmaasa on jyräs hyödyllinen

Translations