jauhaa – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• Ko mylly mene, ni jaahat täyty sp. (Taivassalo)
• setupakka oli semmoseks piäneks jauhattu. (Vihti)
• siäläHirvikosken myllyssä meiränkin ̮oj jauhettuviljat mit ̮oj jauhettu. (Nurmo)
• Leivän loputtua eräässä talossa emäntä krapsutteli jyviä poijes riihen seinänravosta – – että päästiin jauhaan vähä puuroksia. (Karkku)
• pavuvarsia ja niitä sammalia jauhettiin sekasi nälkävuosina. (Hattula)
• jokuu nuuka jauhas talkkunajauhoi siinä myllyssä huonoimmista jyvistä. (Myrskylä)
• Kun myllynkivet kolkkivat jyvien loputtua, sanottiin: nyt semylly jauhaa tyhjää. (Kymi)
• eihä juostej jauheta sp. (Lemi)
• mèij̆jäm pitäś suahat tèij̆jän kivellä ryyn̆nii jàuh̆hook. (Kiihtelysvaara)
• Jauha akka levätessäs sp. (Kuusjärvi)
• Vilja jauhettiin eräässä talossa kotona kulujen säästämiseksi: kàeket yö tienoot netalon miehet jàohooj jyllätteĺ vuoroperrää. (Juva)
• èikös ne siihempettuleipään puunkuoria pannuj ja, mitä jàohanenoot. (Jäppilä)
• onko jàohettavvoo? (Maaninka)
• ja sehänojassa oleva pieni jalkamylly jàoho kovastiv viljoa syksyin keväin. (Joutsa)
• Piti käydä Pyhäjoella myllyssä, kun ei saanum mualla jauhaa. (Pattijoki)
• sieltälinnun rinnasta kuuluu semmonen karkea jarritus niinkun jaohasi. (Puolanka)
• ei piä jauhata sitä kaffia etukäteen, etteivät aromit haihdu. (Varanki)
• niitäkuivattuja lihoja jauhathan fiiniksi. (Jukkasjärvi)
• Kyllä min oon monastin syönä muttia= talkkunaa, jok ol jaahattu [!] käsmyllylä. (Vermlanti)
• heikost jauhoⁱ mylläär, jauhot tulliit järreitä, karkeita. (Tuuteri)
• ei neristihampaisen hevosen hampaat jauhas sitä ruakaa piäniksi. (Nurmo)
• Sekäymään unohtunut tuulimoottori oli vettä jauhanuk kaiken yätä navettaan. (Eräjärvi)
• opettaja jauho sitte tukastani mua, että pääni pyärryksissä oli. (Hattula)
• se jauho hevosen selkää se sitolkka. (Padasjoki)
• ennen kun ̮ol maat huanoo ja laihoo, ne pit sonnittaa ja jauhaa et saatih satoo. (Kymi)
• Kärppä tappaa metson puremalla: se käprist̆tää ihtesäˀ ˀympärikmetson kàula, siinä pur̆roo jàuh̆haa. (Kiihtelysvaara)
• ennen àekaasa tookat jàoho seeniä niin että jàoho juoks lattialle. (Maaninka)
• Ves sieltä altapäij jauhaajäätä ja tulloo uve₍avanto. (Saarijärvi)
• Kyllä niijevlasten voatteita soa tulukuta= paikata – – ne kersat on nin kovija jauhaa. (Koskenpää)
• pitää jauhaas sejpikkupojan särkevää jalakaa. (Himanka)
• Istuimellaan edestakaisin siirtyilevälle: mitä siinä tyhyjää jauhat! (Nivala)
• sitä nemälliä tupakkamiehet jauho, saatto jauhaaˀ yhtä mittaa. (Raahe)
• Tukistamisesta: minä jaohan kohta myllyö sinum peäsi peällä. (Puolanka)
• piira= linnun lihasmaha, kivipiira jauhaa sen ruan hienoksi, se on kiviä täyn̆nä se piira. (Kittilä)
• no vielähä tuo suu jauhaa ruokapöydästä nousijalla. (Tyrö)
• Edessä ollaan hyviä, mutta takapualla vaaj jauhataa pahaa. (Vihti)
• lähti kiäliä jauhaan, panettelemaan. (Hämeenkyrö)
• Pahasta ihmisestä: Aina se juonia jauhaa. (Suodenniemi)
• Millääs sinä oikeen syät, kus suullas paskaa jauhat? (Akaa)
• S ̮oon koku viikun jauhan sit yhtä ja samaa. (Kymi)
• A hiä alko jauhua vua kauppua miun kanssain. (Kurkijoki)
• jum̆mii jàuh̆haa, haastaa riitaa. (Kiihtelysvaara)
• Olimme naimisissa 50 vuotta èikä oot tarvinnaˀ erroo jàoh̆hoos se tuli sitten kun heän kuol̆lahti. (Juuka)
• Lujjuutta jauhaa, pitää komentoa, ärhentelee. (Tuusniemi)
• Vaimon ja lasten ei ole mukava, kun perheen isä humalapäessään niille vakituiseen julumuutta jaahaa, uhkailee. (Nilsiä)
• Pilanpäete siinä juttua jaahettii. (Vieremä)
• elä àena hammastat tòesie ja jàohat tòestem peällev vihhoa! (Konginkangas)
• Nin sen suu jaohua, kum myllyn kivet, mistä oekee mujuja tuuttiisa suaneeki. (Hartola)
• En olisi halunnut päästää vanhojen tavaroiden ostajaa ylisillemme, mutta se vain niin kauvoj jauho että minä päästin. (Himanka)
• jaohaa riitaa tòesen kansak kun èi asiat meem muka mieliksi. (Utajärvi)
• kyllä sitä on sitä assieta jo jaohettu pitkän aekoa. (Puolanka)
• Puhuu lakkaamatta: aina sen leipämylly jauhaa. (Vermlanti)
• ettäs semmost yä̀kaarep pääsäs jaaha ja hunteera! (Mynämäki)
• sejuna jauhai tulla. (Vihti)
• moottoripyärät tostiellä jauhaa joka ehto. (Vihti)
• siällähän seemäntä tiellä tullaj jauhaa hiljakseen. (Nurmo)
• tuallaon pitänyk koko päiväj jauhaat tualla taloom pualella askareissa. (Nurmo)
• Kyllä sitä valakan kanssa mennessä juntturia jauhettiin, mutta kipin kapin sitä kotia tultiin. (Längelmäki)
• No jo siin ol jauhamista ko tuo laps sylis sellases lumes tallasi teil. (Parikkala)
• Hämärän tullessa vanhukset väsähtivät: ne väsyväk ko siinätyössä jauhovat nekki. (Himanka)
• Elonkorjuusta käsipelillä: oli siinä jauhamista vai ennen kuin elot olivat riihessä. (Himanka)
• ei ollu oikein sopeva se ampumapaikka niin sehylkimies aina vaij jauho ja toinen ehti ennen ampumaan hylkeen. (Himanka)
• niin kauvvaj jauhettiin että tuli niih hämärä ettei enää nähnyt pelata. (Urjala)
• nuarta väk̆kee kävi sitä säätöö jauhamassa, tanssimassa jtak tanssia. (Pälkäne)
• kun oĺ kakskeinujaa nin sitten sit kyl jauho vaikka enämpkii aikaa ympär. (Hollola)
• Eräs leikki: Jaahoo jytyä. (Lapinlahti)
• Peuhaavia lapsia voidaan komentaa: Mitä te sielä jauhatta, olokaa ihimisiks! (Lohtaja)
• nelapset jauhaa ja myllertää. (Liminka)
• mut sitt ̮ol lapsiil ilo ko olliit ne pahnat lattial, siin sit jauhettii oikee niihe kans. (Miikkulainen)
• nereserviläiset jaoho teällähik kolomek kuukaotta sotatemppuja. (Vuolijoki)
• Lohèt nousevaj jokheej jauhahmaan kutuaikana. (Alatornio)
• Ilma jauhoa muutetta. (Lemi)
• tohtii tullam moatumasaek= pitkäaikainen sade kun se niin kàovaj jàohaa sitä. (Konginkangas)
• Jauhaa vastapäivään taas tuulta, ei siittä tuuk kunnon kala₍ilimaa. (Kalajoki)
• sitä pisteli= harmitti ja se itkua jauho. (Oulujoki)
• Ukkosta jauhaa ei sitä ole rääpyä lähtiä heinäntekhon kauemmas. (Kittilä)
• Ihmisestä, jonka takapuoli keikkuu kävellessä, sanotaan: Se jauhaa pippurei. (Vihti)
• kyllä niirenlasten kans saa januj jauhaa, vaivaa nähdä. (Nurmo)
• seopettaja siinä sai jamij jauhaa= ponnistella, nähdä vaivaa ennenku sesuunniteltu silta tuli äntihi, valmiiksi. (Nurmo)
• Kun kauppa ei kannata, saatetaan sanoa: Kivi jauhaa silmäänsä päin. (Tyrvää)
• Kyllä se siinä nij juumaa ja jaamaa jauho= aikaili, viivytteli ennen kun se liikkeellel lähti. (Orivesi)
• Pierusta sanotaan, että se ol luilla jauhettua. (Hattula)
• Kykäs jauhaasanottiin ku se kiärty sillailla ku se oli huanostit tehty. (Humppila)
• Ripeästä ihmisestä: Ei sil o jalat jauhettu, aina se on mänös myötäpäivää. (Nastola)
• ryyn̆nii jàuh̆haa, kuorsaa. (Kiihtelysvaara)
• laps jos itki nevanhemmat sitä jàoho siten, että lapsi pantiin jauhinkivelle ja kiveä pyöritettiin itkettäjän karkottamiseksi. (Juva)
• Tuo Männikö talo jauhaa silimää, köyhtyy, on menossa vararikkoon. (Karstula)
• Ei se lähöstä tule mittää se voa jutuva jauhaa. (Karstula)
• Kyllä se kissa siinä nyt ryyniä jauhaa, kehrää, hyrisee. (Jämsä)
• no sulla peä jo tutisoo. – no se se totta jaohaa. (Sotkamo)
• mistä minä ne rahat sillej jaohan! (Kajaani)
• Sekapäiseksi tulemisesta: Jokhaan se alko Iivarinki pää piimää jauhahmaan. (Alatornio)

Samples in Old Finnish

• (1700 1750) JG I 257amolo, malar; lisäksi G drager på handqwarn; jauhuo sinä kiwonen l. jauhak, jauhuos mala på, molito; 257b pjenixi jauhettu söndermalen; jywät on jauhettu malad

• A II 92Caxi pite iauhaman yhdelle myllylB^1–4 Mt 24:41jauhawat
• Sor 1621 897Minä olen Christuxen jywä, ia pitä petoin hambain läpitze jauhettaman
• B¹ Srn 12 jälk.[Vanhuudessa] hambat ei hywin jauha
• B^1–4 Jes 47:2Ota mylly ja jauha jauhoja
• B^1–4 Vlt 5:13Nuorucaiset piti jauhamanA I 177A III 577myllykiue wetämen
• Raj 1654b H3anisun jywä, ei sentähden ricki jauheta – – että tyhiäxi pidäis tuleman
• Flor 1702 A5bEi cangas corjellen cudota – – Kiwi jauha kijwatellen
• Weg 1749 1007yxi ylösotetan, ja toinen jätetän, olcon se kedolla, eli myllyllä jauhates
• Alm 1770 B2b[Pellavamaata täytyy] puhdistetta ja ricki jauhettaa
• As 1770a C4a[Jalkamyllyt] jauhawat Tullin edestä ja taitawat käydä coco wuoden
• Alm 1783 B5aPetäjän kuoresta taitaan jauhoja jauhetta
• Alm 1803 B6bwikkeri puimittuna ja jauhettuna, on – – aiwan soweljas Eläinden leiwäxi

Translations