Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | edesmeneskelen |
| sinä | edesmeneskelet |
| hän | edesmeneskelee |
| me | edesmeneskelemme |
| te | edesmeneskelette |
| he | edesmeneskelevät |
Perfect
| minä | olen edesmeneskellyt |
| sinä | olet edesmeneskellyt |
| hän | on edesmeneskellyt |
| me | olemme edesmeneskelleet |
| te | olette edesmeneskelleet |
| he | ovat edesmeneskelleet |
Imperfect
| minä | edesmeneskelin |
| sinä | edesmeneskelit |
| hän | edesmeneskeli |
| me | edesmeneskelimme |
| te | edesmeneskelitte |
| he | edesmeneskelivät |
Pluperfect
| minä | olin edesmeneskellyt |
| sinä | olit edesmeneskellyt |
| hän | oli edesmeneskellyt |
| me | olimme edesmeneskelleet |
| te | olitte edesmeneskelleet |
| he | olivat edesmeneskelleet |
Negative
Present
| minä | en edesmeneskele |
| sinä | et edesmeneskele |
| hän | ei edesmeneskele |
| me | emme edesmeneskele |
| te | ette edesmeneskele |
| he | eivät edesmeneskele |
Perfect
| minä | en ole edesmeneskellyt |
| sinä | et ole edesmeneskellyt |
| hän | ei ole edesmeneskellyt |
| me | emme ole edesmeneskelleet |
| te | ette ole edesmeneskelleet |
| he | eivät ole edesmeneskelleet |
Imperfect
| minä | en edesmeneskellyt |
| sinä | et edesmeneskellyt |
| hän | ei edesmeneskellyt |
| me | emme edesmeneskelleet |
| te | ette edesmeneskelleet |
| he | eivät edesmeneskelleet |
Pluperfect
| minä | en ollut edesmeneskellyt |
| sinä | et ollut edesmeneskellyt |
| hän | ei ollut edesmeneskellyt |
| me | emme olleet edesmeneskelleet |
| te | ette olleet edesmeneskelleet |
| he | eivät olleet edesmeneskelleet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | edesmeneskellen |
| sinä | edesmeneskellet |
| hän | edesmeneskellee |
| me | edesmeneskellemme |
| te | edesmeneskellette |
| he | edesmeneskellevät |
Perfect
| minä | lienen edesmeneskellyt |
| sinä | lienet edesmeneskellyt |
| hän | lienee edesmeneskellyt |
| me | lienemme edesmeneskelleet |
| te | lienette edesmeneskelleet |
| he | lienevät edesmeneskelleet |
Negative
Present
| minä | en edesmeneskelle |
| sinä | et edesmeneskelle |
| hän | ei edesmeneskelle |
| me | emme edesmeneskelle |
| te | ette edesmeneskelle |
| he | eivät edesmeneskelle |
Perfect
| minä | en liene edesmeneskellyt |
| sinä | et liene edesmeneskellyt |
| hän | ei liene edesmeneskellyt |
| me | emme liene edesmeneskelleet |
| te | ette liene edesmeneskelleet |
| he | eivät liene edesmeneskelleet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | edesmeneskelisin |
| sinä | edesmeneskelisit |
| hän | edesmeneskelisi |
| me | edesmeneskelisimme |
| te | edesmeneskelisitte |
| he | edesmeneskelisivät |
Perfect
| minä | olisin edesmeneskellyt |
| sinä | olisit edesmeneskellyt |
| hän | olisi edesmeneskellyt |
| me | olisimme edesmeneskelleet |
| te | olisitte edesmeneskelleet |
| he | olisivat edesmeneskelleet |
Negative
Present
| minä | en edesmeneskelisi |
| sinä | et edesmeneskelisi |
| hän | ei edesmeneskelisi |
| me | emme edesmeneskelisi |
| te | ette edesmeneskelisi |
| he | eivät edesmeneskelisi |
Perfect
| minä | en olisi edesmeneskellyt |
| sinä | et olisi edesmeneskellyt |
| hän | ei olisi edesmeneskellyt |
| me | emme olisi edesmeneskelleet |
| te | ette olisi edesmeneskelleet |
| he | eivät olisi edesmeneskelleet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| edesmeneskelkäämi; edesmeneskelkääni |
| (sinä) | edesmeneskele |
| (hän) | edesmeneskelköön |
| (me) | edesmeneskelkäämme |
| (te) | edesmeneskelkää |
| (he) | edesmeneskelkööt |
Perfect
| (hän) | olkoon edesmeneskellyt |
| (he) | olkoot edesmeneskelleet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni edesmeneskelkö |
| (sinä) | älä edesmeneskele |
| (hän) | älköön edesmeneskelkö |
| (me) | älkäämme edesmeneskelkö |
| (te) | älkäätte edesmeneskelkö |
| (he) | älkööt edesmeneskelkö |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko edesmeneskellyt |
| (sinä) | älä ole edesmeneskellyt |
| (hän) | älköön olko edesmeneskellyt |
| (me) | älkäämme olko edesmeneskelleet |
| (te) | älkäätte olko edesmeneskelleet |
| (he) | älkööt olko edesmeneskelleet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | edesmeneskelleisin |
| sinä | edesmeneskelleisit |
| hän | edesmeneskelleisi |
| me | edesmeneskelleisimme |
| te | edesmeneskelleisitte |
| he | edesmeneskelleisivät |
Perfect
| minä | lienisin edesmeneskellyt |
| sinä | lienisit edesmeneskellyt |
| hän | lienisi edesmeneskellyt |
| me | lienisimme edesmeneskelleet |
| te | lienisitte edesmeneskelleet |
| he | lienisivät edesmeneskelleet |
Negative
Present
| minä | en edesmeneskelleisi |
| sinä | et edesmeneskelleisi |
| hän | ei edesmeneskelleisi |
| me | emme edesmeneskelleisi |
| te | ette edesmeneskelleisi |
| he | eivät edesmeneskelleisi |
Perfect
| minä | en lienisi edesmeneskellyt |
| sinä | et lienisi edesmeneskellyt |
| hän | ei lienisi edesmeneskellyt |
| me | emme lienisi edesmeneskelleet |
| te | ette lienisi edesmeneskelleet |
| he | eivät lienisi edesmeneskelleet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | edesmeneskellön |
| sinä | edesmeneskellös |
| hän | edesmeneskelköön |
| me | edesmeneskelköömme |
| te | edesmeneskelköötte |
| he | edesmeneskelkööt |
Perfect
| minä | ollon edesmeneskellyt |
| sinä | olkootte edesmeneskellyt |
| hän | olkoon edesmeneskellyt |
| me | olkoomme edesmeneskelleet |
| te | olkootte edesmeneskelleet |
| he | olkoot edesmeneskelleet |
Negative
Present
| minä | ällön edesmeneskele |
| sinä | ällös edesmeneskele |
| hän | älköön edesmeneskelkö |
| me | älköömme edesmeneskelkö |
| te | älköötte edesmeneskelkö |
| he | älkööt edesmeneskelkö |
Perfect
| minä | ällön ollo edesmeneskellyt |
| sinä | ällös ollo edesmeneskellyt |
| hän | älköön olko edesmeneskellyt |
| me | älköömme olko edesmeneskelleet |
| te | älköötte olko edesmeneskelleet |
| he | älkööt olko edesmeneskelleet |