Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelutan |
| sinä | arvelutat |
| hän | arveluttaa |
| me | arvelutamme |
| te | arvelutatte |
| he | arveluttavat |
Perfect
| minä | olen arveluttanut |
| sinä | olet arveluttanut |
| hän | on arveluttanut |
| me | olemme arveluttaneet |
| te | olette arveluttaneet |
| he | ovat arveluttaneet |
Imperfect
| minä | arvelutin |
| sinä | arvelutit |
| hän | arvelutti |
| me | arvelutimme |
| te | arvelutitte |
| he | arveluttivat |
Pluperfect
| minä | olin arveluttanut |
| sinä | olit arveluttanut |
| hän | oli arveluttanut |
| me | olimme arveluttaneet |
| te | olitte arveluttaneet |
| he | olivat arveluttaneet |
Negative
Present
| minä | en arveluta |
| sinä | et arveluta |
| hän | ei arveluta |
| me | emme arveluta |
| te | ette arveluta |
| he | eivät arveluta |
Perfect
| minä | en ole arveluttanut |
| sinä | et ole arveluttanut |
| hän | ei ole arveluttanut |
| me | emme ole arveluttaneet |
| te | ette ole arveluttaneet |
| he | eivät ole arveluttaneet |
Imperfect
| minä | en arveluttanut |
| sinä | et arveluttanut |
| hän | ei arveluttanut |
| me | emme arveluttaneet |
| te | ette arveluttaneet |
| he | eivät arveluttaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut arveluttanut |
| sinä | et ollut arveluttanut |
| hän | ei ollut arveluttanut |
| me | emme olleet arveluttaneet |
| te | ette olleet arveluttaneet |
| he | eivät olleet arveluttaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | arveluttanen |
| sinä | arveluttanet |
| hän | arveluttanee |
| me | arveluttanemme |
| te | arveluttanette |
| he | arveluttanevat |
Perfect
| minä | lienen arveluttanut |
| sinä | lienet arveluttanut |
| hän | lienee arveluttanut |
| me | lienemme arveluttaneet |
| te | lienette arveluttaneet |
| he | lienevät arveluttaneet |
Negative
Present
| minä | en arveluttane |
| sinä | et arveluttane |
| hän | ei arveluttane |
| me | emme arveluttane |
| te | ette arveluttane |
| he | eivät arveluttane |
Perfect
| minä | en liene arveluttanut |
| sinä | et liene arveluttanut |
| hän | ei liene arveluttanut |
| me | emme liene arveluttaneet |
| te | ette liene arveluttaneet |
| he | eivät liene arveluttaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | arveluttaisin |
| sinä | arveluttaisit |
| hän | arveluttaisi |
| me | arveluttaisimme |
| te | arveluttaisitte |
| he | arveluttaisivat |
Perfect
| minä | olisin arveluttanut |
| sinä | olisit arveluttanut |
| hän | olisi arveluttanut |
| me | olisimme arveluttaneet |
| te | olisitte arveluttaneet |
| he | olisivat arveluttaneet |
Negative
Present
| minä | en arveluttaisi |
| sinä | et arveluttaisi |
| hän | ei arveluttaisi |
| me | emme arveluttaisi |
| te | ette arveluttaisi |
| he | eivät arveluttaisi |
Perfect
| minä | en olisi arveluttanut |
| sinä | et olisi arveluttanut |
| hän | ei olisi arveluttanut |
| me | emme olisi arveluttaneet |
| te | ette olisi arveluttaneet |
| he | eivät olisi arveluttaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| arveluttakaami; arveluttakaani |
| (sinä) | arveluta |
| (hän) | arveluttakoon |
| (me) | arveluttakaamme |
| (te) | arveluttakaa |
| (he) | arveluttakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon arveluttanut |
| (he) | olkoot arveluttaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni arveluttako |
| (sinä) | älä arveluta |
| (hän) | älköön arveluttako |
| (me) | älkäämme arveluttako |
| (te) | älkäätte arveluttako |
| (he) | älkööt arveluttako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko arveluttanut |
| (sinä) | älä ole arveluttanut |
| (hän) | älköön olko arveluttanut |
| (me) | älkäämme olko arveluttaneet |
| (te) | älkäätte olko arveluttaneet |
| (he) | älkööt olko arveluttaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | arveluttaneisin |
| sinä | arveluttaneisit |
| hän | arveluttaneisi |
| me | arveluttaneisimme |
| te | arveluttaneisitte |
| he | arveluttaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin arveluttanut |
| sinä | lienisit arveluttanut |
| hän | lienisi arveluttanut |
| me | lienisimme arveluttaneet |
| te | lienisitte arveluttaneet |
| he | lienisivät arveluttaneet |
Negative
Present
| minä | en arveluttaneisi |
| sinä | et arveluttaneisi |
| hän | ei arveluttaneisi |
| me | emme arveluttaneisi |
| te | ette arveluttaneisi |
| he | eivät arveluttaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi arveluttanut |
| sinä | et lienisi arveluttanut |
| hän | ei lienisi arveluttanut |
| me | emme lienisi arveluttaneet |
| te | ette lienisi arveluttaneet |
| he | eivät lienisi arveluttaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | arveluttaon |
| sinä | arveluttaos |
| hän | arveluttakoon |
| me | arveluttakoomme |
| te | arveluttakootte |
| he | arveluttakoot |
Perfect
| minä | ollon arveluttanut |
| sinä | olkootte arveluttanut |
| hän | olkoon arveluttanut |
| me | olkoomme arveluttaneet |
| te | olkootte arveluttaneet |
| he | olkoot arveluttaneet |
Negative
Present
| minä | ällön arveluta |
| sinä | ällös arveluta |
| hän | älköön arveluttako |
| me | älköömme arveluttako |
| te | älköötte arveluttako |
| he | älkööt arveluttako |
Perfect
| minä | ällön ollo arveluttanut |
| sinä | ällös ollo arveluttanut |
| hän | älköön olko arveluttanut |
| me | älköömme olko arveluttaneet |
| te | älköötte olko arveluttaneet |
| he | älkööt olko arveluttaneet |