hoitaa – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• kukà sitä̀sairasta hointa? (Hinnerjoki)
• Lait keväll ittelles kanala ja rup Maijan kans kanoi hoittama. (Laitila)
• Kallipä flikà olì nin tavàttomì kukkassi hoittama. (Mynämäki)
• hɛnè lapses ol sièl jossas hoittas= hoidettavana sit. (Sauvo)
• se kualikinse henkilö kuka sitäsairasta hoitai. (Vihti)
• nym mää palkkanim pyyräv vasta ko määmolemmat vanhukset kuàlemaan asti hoìtin. (Vampula)
• Emännällä on paljon työtä, kun on isò karja hoittamisìsa= hoidettavana ja jokà laijjaeläimiä siä̀ on. (Vampula)
• Ennen maat paljo huanommin tulì hoitettuu ko nytè. (Nakkila)
• Nuorena tyttönä olim paimefflikkana ja karjaa hoinsin. (Pomarkku)
• Kyllä naisilla oli se virka= lasten hoitaminen sitte, ei miehet hoitanu. (Kauhajoki)
• rytötalo= röttelö, semmoneh huanosti hoinnettu. (Orivesi)
• Se, joka vähemmällä lupasi ottaa kunnanhoidokin sai sen hoitaansa. (Urjala)
• aina joka toinev vuoś oĺ sellaim pikkuin hoilettava talossa. (Padasjoki)
• hyväst hoiletui lehmii. (Iitti)
• kukashan sitäpuolisokeaa eukkoa siälväkijoukossa hois. (Kymi)
• joka toinem päivä miä hoisin sensian aluksetkii. (Virolahti)
• se hoislampaat ken lehmätkii. (Ruokolahti)
• Leskiukko meni kolmannen kerran naimisiin: lapset on nii hyvillää ko älyis ottaa sen vanhapiij̆ja, se hoitaa nii hyväst. (Uusikirkko Vpl.)
• Làin̆noohip= erästä Laina-nimistä henkilöä pit̆tää hòit̆took kum pientä vàuvvoo. (Kiihtelysvaara)
• selehmä vuoiks= vuodeksi annetaa toisele hoitooj ja lypsee. (Juva)
• se òek̆keem pest̆tuullapalvelijoilta kysyttiij jotta òutko hòetanna karj̆joo. (Nilsiä)
• senkikuolevan vanhuksen hoijimma Lyytin kans pari kuukautta. (Himanka)
• Jänis imettää vähän aikaa poikasiaan: eikä ne aivaa̰ hoitamatta eläs nekkää. (Siikajoki)
• Oapon siinä on ollus seuunin piippu hoijettavana. (Sotkamo)
• Isän kuoltua setä jäe tähän ja sehän se hoeti sem meijäm perikunnan. (Hyrynsalmi)
• minuh hòet̆tàessa èijj ̮oop pòekimahalavàoksie ollu lehmillä. (Puolanka)
• siellähämkinkeritalossa papit ja lukkarit hoijettiin, kestittiin. (Puolanka)
• hoi₍it nelapset, ei ne jättänhe yksim milihän. (Rovaniemi)
• Ihmisillä oli kotieläimiä mitä ne hoijethin. (Jyykeä)
• lappalaiseh niitätalojen poroja hoisiit. (Pajala)
• paljohan niiss ̮ontomaateissa aśjaa= työtä ku itse hoijat. (Tyrö)
• ois sie kun on siisti tyttö, osajaa hoitaa vaatetta. (Kallivere)
• Kyl seisorokko nyt jo hoitetais. (Lieto)
• tämmösillä lääkkeillä niitä kaikkiatauteja hoinnettiin. (Pomarkku)
• Nuallen koirra haavansa hointaa sp. (Suoniemi)
• Hevonen ei kauankaan sairastanut salvamisen jälkeen jos vaan siltapaa sitte hoint kun ne viisas. (Hollola)
• jos sitähevosen kaviota ei olem muuteh hoinnettu niin sekiˀsiirapilla voiteleminen auttaa. (Keuruu)
• Kun pyssy laukesi jalkaan vain ne hoiti sitä sieläjäällä ihten niin kauva että pääsivät venneellä maalle. (Saloinen)
• sesormen kolotus ei parantunum muuten kun Henttulan Tiina sen hoeti. (Puolanka)
• Ettäk te viäl koetas saar mnuu asiatan hoitetuks. (Laitila)
• Hoira omat asias äläkä hoisat= puutu toisen asioohin. (Kurikka)
• Kyäkin kautta vaikeet asiat hoinnetaan sp. (Suoniemi)
• joka arttelis= kalastus-, hylkeenpyynti- tms. työkunnassa oli aina pomomies joka ne rahat hois. (Lavansaari)
• Hoitaaomaisuuttaan ku silmää pääs. (Lavansaari)
• Hoejja se assii kunnollee. (Kitee)
• ei se om mies joka hankkii, se on mies joka ossoo hòetoo omaisuuttaan. (Juva)
• se hyvih hòetaa talloottaaj ja – –. (Konginkangas)
• eihän se osanu oikeuvesa asiànsa hoitaa, ko kaikki ruunankummit= väärän valan tehneet saih käyvät toistamasa. (Rovaniemi)
• Siekös otit siltä neh kauppa₍asiatki hoijettavaksesti? (Alatornio)
• ommaa päähä ku huoĺtoimeentulosta tulloo, nii kyl se sit kävvyy paremin hoitamaa rahojaan. (Tyrö)
• olkos se opettaja, joka sit lauluseuraa hoit? (Iitti)
• seihtemän vuottaham minä hoijin sitä lukkarintoenta siihen astih hoijin kun tuli uusi. (Puolanka)
• Joissakin paikoissa heinät levitettiin maahan kuivumaan: ne eì pannu seìppɛs ku simmot hoìtiva niit. (Sauvo)
• Perhonen tulee välillä sisälle ja minä pruukaan hoitaas sitä täält taas uloos. (Vihti)
• hoits sää mum postitalloom, mää voovaam= yritän postin kans kotìo. (Vampula)
• Syä sä vaan kyllä mä hoiran inumisen, sanoo akka lehemällen. (Lapua)
• Hoinna sää sitte noi heinät latoon. (Viljakkala)
• Kun kerran välttämättä haluat kylvää pellavaa vies sitte ittel likuamaaj ja hòilan ne pellavat. (Padasjoki)
• Kesällä lampaat saivat olla yötä metsässä: eihä niitä koťtii oikei kesälämmäl hoijettu. (Taipalsaari)
• Ennen kotona hoijettiin kirnuamiset sum muut hommat ja se olikir rankka työ. (Virolahti)
• ne hòeti sen kuolleen tuvasta pòes. (Maaninka)
• Luutaudin saanut lehmä hòejjettiim makkuulle. (Karstula)
• Vanhus määräsi: häm pitää ny hautahan hoitaaj ja hyvästi. (Himanka)
• sitte netkerityt villat hoijethiin, ennen valmhiiksi langoiksi asti, nyt net lähä̀tethän fapriikhiin. (Täräntö)
• vièl mä teì simmote aùran ku sanòttim pikku₍aùraks ku voì ihmine vettɛ, ja toìne voì hoìtta. (Sauvo)
• Kun hevonen ei kynnettäessä osaa enää mennä itsestään täỳtyy ohjaksilla hoittaa. (Vampula)
• hevonen hoitaa sen ̮aisareen. (Urjala)
• se ol sellai pystyarra – – noi kahlest sarvest hoilettava. (Heinola)
• loimet käännetää tukille, yks pitää häntää, toineh hoitaa pasmapiirtaa, suorii, yks vääntää. (Iitti)
• oĺha se nii tiem pitävä se hevoⁱne et vaikketohjaksista hoitant yhteä nin kyl se mäń. (Lemi)
• kolmais mies hois venettä. (Pyhäjärvi Vpl.)
• toine hoit sem poven= nuotan perän nuottaa laskettaessa. (Lumivaara)
• Vapaussodan aikana valakosiim puolella oĺ yks mies ja se oĺ semmonem mies joka osas hoitook kivär̆rii ihal liiakskiih hyvi. (Kitee)
• se ruuv̆virukin pöydän päässä se hòetaa tämän syvämmen että se liikkuu. (Jäppilä)
• veistäisäki selitteävartinen kirves ov varmempi hoitaa. (Himanka)
• keulamies ko oj joka keulaseeliä= keulapurjetta hoitaa nin se pittää kuutista, purjeen jalustasta t. jalusköydestä. (Saloinen)
• àorankurki oli mistä sitä hoijettiin kohallaan sitä àoroa. (Paltamo)
• eikös se melàla hoitta venè? (Täräntö)
• terä̀kseks puhùteltiinikkunan- ja ovenpielessä olevaa pystypuuta ko pantiin siihe hoittamaan stä piältä. (Vampula)
• Painojalaksinen reki olisi ollut heikko jos ̮ei siim mitään ollukeulapajua keulassa, joka sit keulaa hois. (Kymi)
• sieljäällä ei hoija jalat ku se o lope liukast, luistoat alta pois. (Lemi)
• Pintta= veneen laitoja tukeva poikkipuu, jossa on reikä mastoa varten hoitoa masto pystys. (Taipalsaari)
• Vitaposket= vinotuet hoitaat portin suorana. (Kontiolahti)
• ei ennee hoitant jalat mittää. (Juva)
• sesahan pokapuun viereen isketty tappi hòeti sitäterää että se pysy siinä. (Jäppilä)
• se varustethin hyvin se runkkatukki kiini ettei se päässy irti, sehän se hoiti koko lauttaa. (Rovaniemi)
• Tule minun mukhaani tuone haasioaituuksheen= aitaukseen, jonne elohaasiat pystytettiin että hoija pystössä tolppaa sielä että saan haasion= haasian pönkätä. (Alatornio)
• Ranta₍aitas suolataa ja hoijetaa kalloi. (Lavansaari)
• kyl mie senpöytäliinan hoisin, kyl se jossakii tulloo viel ettee. (Uusikirkko Vpl.)
• Talossa oli erityinem maitohuonem missä ne maijjot hoijjettii. (Keuruu)
• Se sai kerman helposti tulemaan voille joka kermansah hoiti hyvästij ja jähytti maijon. (Himanka)
• urpasotikot= pajunoksakimput hojjettii lääväl laella, navetan välikatossa. (Kallivere)
• Mikähylkeen hengitysreikä o oikee rasvane, se hoijetaa= säilytetään eikä tukita. (Lavansaari)
• Kyl minä nämäsuuren kasan halkoja sylissäni vielä hoijan. (Juva)
• niit ̮oli semmosie lehmäm peästötemppuja kun lehmie taijotaan elih hoijetaan että ne kottiin tulisik kesällä. (Vuolijoki)
• lehmä se kohta viehään aitale ja sielä lahàthan ja nyljethän ja hoithaam puhthaan lumèm päälä. (Täräntö)
• hä hoitaa= säästää nii kovast hevosta ei hää raatsi kovast ajjaa. (Kallivere)

Samples in Old Finnish

• (1700) JAhoihtaa dirigo, styr till rätta
• (1750 1750 1750) JlisP 107hoita, JlisKhoittaa se efter; hoita tuota lasta = katzo sen perän; hoita karja, ettei luhtahan pääsis = ohja, mota boskapen, Saw.; lisäksi JlisKhoittaa tueor, curo
• (1750) G I 174bhoihtaa, hoitaa styr til rätta, sköter, seer efter, dirigo, curo; hoita tuota lasta = katzo wähä perään; hoittaa hewosia sköta, fordra; on hoihtanunna har wårdat om; mota boskapen, austr.; hoita karjaa, ettei luhtahan pääsis = ohjaa; 175d Lait. hoitan, hoihdan; huono ja saamatoinda pitä meidän hoittaman

• Salam 1690b H4a[Herra] Piti Armosa alati, Hoisi Helmasa hywäsä
• Salam 1690b H4b[Gezelius] Pysi hoihta Huonehita, Caita Pispan Cartanota
• Varia 1749 89Joc' on cuollon cuolettanut, puolettanut, Synnin, Woiman woittanut, Ja nijn warsin woimahalla caickiwallan himohonsa hoihtanut
• Alaan 1765 36Te [orvot] wähät aiwan nuoret ltziänn' hoittamaan
• CFro 1792 3Lapseni Lapseni Lapset Orwot kaikki kaiketitkin, Holhottuni hoidettuni

Translations