kullua – Ingrian verb conjugation

Ingrian verb forms of kullua

Hyphenation: kul‧lu‧a

Indicative

Present

Sg.1kulun
Sg.2kulut
Sg.3kulluu
Pl.1kulumma
Pl.2kulutta
Pl.3kulluut; kuluvat; kulutaa
Impersonalkulutaa

Imperfect

Sg.1kuluin
Sg.2kuluit
Sg.3kului
Pl.1kuluimma
Pl.2kuluitta
Pl.3kulluit; kuluivat; kuluttii
Impersonalkuluttii

Conditional

Sg.1kuluisin
Sg.2kuluisit
Sg.3kuluis
Pl.1kuluisimma
Pl.2kuluisitta
Pl.3kuluisiit; kuluisivat; kuluttais
Impersonalkuluttais

Potential

Sg.1kulunen
Sg.2kulunet
Sg.3kulunoo
Pl.1kulunemma
Pl.2kulunetta
Pl.3kulunoot
Impersonalkuluttannoo

Imperative

Sg.2kulluist; kulu
Sg.3kulukoo
Pl.2kulukaa
Pl.3kulukoot
Impersonalkuluttakkoo

Infinitives

I Infinitivekullua
II Infinitive, inessivekulujees
II Infinitive, instructivekulluen
III Infinitive, illativekulumaa
III Infinitive, inessivekulumaas
III Infinitive, elativekulumast
III Infinitive, abessivekulumata
IV Infinitive, nominativekulumiin
IV Infinitive, partitivekulumista; kulumist

Participles

Active Presentkuluva
Passive Presentkuluttava
Active Pastkulunt; kulunut
Passive Pastkuluttu

Verbs conjugated like kullua

kullua, vallua,

Etymology

From Proto-Finnic *kuludak. Cognates include Finnish kulua and Estonian kuluda. See: Finnish with old forms 'kulua', Estonian 'kuluma'.

Sample Sentences