kaikua – Ingrian verb conjugation

Ingrian verb forms of kaikua

Hyphenation: kai‧ku‧a

Indicative

Present

Sg.1kajun
Sg.2kajut
Sg.3kaikuu
Pl.1kajumma
Pl.2kajutta
Pl.3kaikuut; kaikuvat; kajutaa
Impersonalkajutaa

Imperfect

Sg.1kajuin
Sg.2kajuit
Sg.3kaikui
Pl.1kajuimma
Pl.2kajuitta
Pl.3kaikuit; kaikuivat; kajuttii
Impersonalkajuttii

Conditional

Sg.1kaikuisin
Sg.2kaikuisit
Sg.3kaikuis
Pl.1kaikuisimma
Pl.2kaikuisitta
Pl.3kaikuisiit; kaikuisivat; kajuttais
Impersonalkajuttais

Potential

Sg.1kaikunen
Sg.2kaikunet
Sg.3kaikunoo
Pl.1kaikunemma
Pl.2kaikunetta
Pl.3kaikunoot
Impersonalkajuttannoo

Imperative

Sg.2kaikuist; kaju
Sg.3kaikukoo
Pl.2kaikukaa
Pl.3kaikukoot
Impersonalkajuttakkoo

Infinitives

I Infinitivekaikua
II Infinitive, inessivekaikujees
II Infinitive, instructivekaikuen
III Infinitive, illativekaikumaa
III Infinitive, inessivekaikumaas
III Infinitive, elativekaikumast
III Infinitive, abessivekaikumata
IV Infinitive, nominativekaikumiin
IV Infinitive, partitivekaikumista; kaikumist

Participles

Active Presentkaikuva
Passive Presentkajuttava
Active Pastkaikunt; kaikunut
Passive Pastkajuttu

Verbs conjugated like kaikua

kaikua,

Etymology

From Proto-Finnic *kaikudak. Cognates include Finnish kaikua and Estonian kaikuda. See: Finnish with old forms 'kaikua'.

Sample Sentences