Hyphenation: ha‧ra‧voi‧ja
Indicative
Present
| Sg.1 | haravoin |
| Sg.2 | haravoit |
| Sg.3 | haravoi |
| Pl.1 | haravoimma |
| Pl.2 | haravoitta |
| Pl.3 | haravoit; haravoivat; haravoitaa |
| Impersonal | haravoitaa |
Imperfect
| Sg.1 | haravoin |
| Sg.2 | haravoit |
| Sg.3 | haravoi |
| Pl.1 | haravoimma |
| Pl.2 | haravoitta |
| Pl.3 | haravoit; haravoivat; haravoittii |
| Impersonal | haravoittii |
Conditional
| Sg.1 | haravoisin |
| Sg.2 | haravoisit |
| Sg.3 | haravois |
| Pl.1 | haravoisimma |
| Pl.2 | haravoisitta |
| Pl.3 | haravoisiit; haravoisivat; haravoittais |
| Impersonal | haravoittais |
Potential
| Sg.1 | haravoinen |
| Sg.2 | haravoinet |
| Sg.3 | haravoinoo |
| Pl.1 | haravoinemma |
| Pl.2 | haravoinetta |
| Pl.3 | haravoinoot |
| Impersonal | haravoittanoo |
Imperative
| Sg.2 | haravoist; haravoi |
| Sg.3 | haravoikoo |
| Pl.2 | haravoikaa |
| Pl.3 | haravoikoot |
| Impersonal | haravoittakoo |
Infinitives
| I Infinitive | haravoija |
| II Infinitive, inessive | haravoijees |
| II Infinitive, instructive | haravoijen |
| III Infinitive, illative | haravoimaa |
| III Infinitive, inessive | haravoimaas |
| III Infinitive, elative | haravoimast |
| III Infinitive, abessive | haravoimata |
| IV Infinitive, nominative | haravoimiin |
| IV Infinitive, partitive | haravoimista; haravoimist |
Participles
| Active Present | haravoiva |
| Passive Present | haravoittava |
| Active Past | haravoint; haravoinut |
| Passive Past | haravoittu |
Etymology
From harava (“rake”) + -oija. Akin to Finnish haravoida. See: Finnish with old forms '
haravoida'.
Sample Sentences