Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | spurttaututan |
| sinä | spurttaututat |
| hän | spurttaututtaa |
| me | spurttaututamme |
| te | spurttaututatte |
| he | spurttaututtavat |
Perfect
| minä | olen spurttaututtanut |
| sinä | olet spurttaututtanut |
| hän | on spurttaututtanut |
| me | olemme spurttaututtaneet |
| te | olette spurttaututtaneet |
| he | ovat spurttaututtaneet |
Imperfect
| minä | spurttaututin |
| sinä | spurttaututit |
| hän | spurttaututti |
| me | spurttaututimme |
| te | spurttaututitte |
| he | spurttaututtivat |
Pluperfect
| minä | olin spurttaututtanut |
| sinä | olit spurttaututtanut |
| hän | oli spurttaututtanut |
| me | olimme spurttaututtaneet |
| te | olitte spurttaututtaneet |
| he | olivat spurttaututtaneet |
Negative
Present
| minä | en spurttaututa |
| sinä | et spurttaututa |
| hän | ei spurttaututa |
| me | emme spurttaututa |
| te | ette spurttaututa |
| he | eivät spurttaututa |
Perfect
| minä | en ole spurttaututtanut |
| sinä | et ole spurttaututtanut |
| hän | ei ole spurttaututtanut |
| me | emme ole spurttaututtaneet |
| te | ette ole spurttaututtaneet |
| he | eivät ole spurttaututtaneet |
Imperfect
| minä | en spurttaututtanut |
| sinä | et spurttaututtanut |
| hän | ei spurttaututtanut |
| me | emme spurttaututtaneet |
| te | ette spurttaututtaneet |
| he | eivät spurttaututtaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut spurttaututtanut |
| sinä | et ollut spurttaututtanut |
| hän | ei ollut spurttaututtanut |
| me | emme olleet spurttaututtaneet |
| te | ette olleet spurttaututtaneet |
| he | eivät olleet spurttaututtaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | spurttaututtanen |
| sinä | spurttaututtanet |
| hän | spurttaututtanee |
| me | spurttaututtanemme |
| te | spurttaututtanette |
| he | spurttaututtanevat |
Perfect
| minä | lienen spurttaututtanut |
| sinä | lienet spurttaututtanut |
| hän | lienee spurttaututtanut |
| me | lienemme spurttaututtaneet |
| te | lienette spurttaututtaneet |
| he | lienevät spurttaututtaneet |
Negative
Present
| minä | en spurttaututtane |
| sinä | et spurttaututtane |
| hän | ei spurttaututtane |
| me | emme spurttaututtane |
| te | ette spurttaututtane |
| he | eivät spurttaututtane |
Perfect
| minä | en liene spurttaututtanut |
| sinä | et liene spurttaututtanut |
| hän | ei liene spurttaututtanut |
| me | emme liene spurttaututtaneet |
| te | ette liene spurttaututtaneet |
| he | eivät liene spurttaututtaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | spurttaututtaisin |
| sinä | spurttaututtaisit |
| hän | spurttaututtaisi |
| me | spurttaututtaisimme |
| te | spurttaututtaisitte |
| he | spurttaututtaisivat |
Perfect
| minä | olisin spurttaututtanut |
| sinä | olisit spurttaututtanut |
| hän | olisi spurttaututtanut |
| me | olisimme spurttaututtaneet |
| te | olisitte spurttaututtaneet |
| he | olisivat spurttaututtaneet |
Negative
Present
| minä | en spurttaututtaisi |
| sinä | et spurttaututtaisi |
| hän | ei spurttaututtaisi |
| me | emme spurttaututtaisi |
| te | ette spurttaututtaisi |
| he | eivät spurttaututtaisi |
Perfect
| minä | en olisi spurttaututtanut |
| sinä | et olisi spurttaututtanut |
| hän | ei olisi spurttaututtanut |
| me | emme olisi spurttaututtaneet |
| te | ette olisi spurttaututtaneet |
| he | eivät olisi spurttaututtaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| spurttaututtakaami; spurttaututtakaani |
| (sinä) | spurttaututa |
| (hän) | spurttaututtakoon |
| (me) | spurttaututtakaamme |
| (te) | spurttaututtakaa |
| (he) | spurttaututtakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon spurttaututtanut |
| (he) | olkoot spurttaututtaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni spurttaututtako |
| (sinä) | älä spurttaututa |
| (hän) | älköön spurttaututtako |
| (me) | älkäämme spurttaututtako |
| (te) | älkäätte spurttaututtako |
| (he) | älkööt spurttaututtako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko spurttaututtanut |
| (sinä) | älä ole spurttaututtanut |
| (hän) | älköön olko spurttaututtanut |
| (me) | älkäämme olko spurttaututtaneet |
| (te) | älkäätte olko spurttaututtaneet |
| (he) | älkööt olko spurttaututtaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | spurttaututtaneisin |
| sinä | spurttaututtaneisit |
| hän | spurttaututtaneisi |
| me | spurttaututtaneisimme |
| te | spurttaututtaneisitte |
| he | spurttaututtaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin spurttaututtanut |
| sinä | lienisit spurttaututtanut |
| hän | lienisi spurttaututtanut |
| me | lienisimme spurttaututtaneet |
| te | lienisitte spurttaututtaneet |
| he | lienisivät spurttaututtaneet |
Negative
Present
| minä | en spurttaututtaneisi |
| sinä | et spurttaututtaneisi |
| hän | ei spurttaututtaneisi |
| me | emme spurttaututtaneisi |
| te | ette spurttaututtaneisi |
| he | eivät spurttaututtaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi spurttaututtanut |
| sinä | et lienisi spurttaututtanut |
| hän | ei lienisi spurttaututtanut |
| me | emme lienisi spurttaututtaneet |
| te | ette lienisi spurttaututtaneet |
| he | eivät lienisi spurttaututtaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | spurttaututtaon |
| sinä | spurttaututtaos |
| hän | spurttaututtakoon |
| me | spurttaututtakoomme |
| te | spurttaututtakootte |
| he | spurttaututtakoot |
Perfect
| minä | ollon spurttaututtanut |
| sinä | olkootte spurttaututtanut |
| hän | olkoon spurttaututtanut |
| me | olkoomme spurttaututtaneet |
| te | olkootte spurttaututtaneet |
| he | olkoot spurttaututtaneet |
Negative
Present
| minä | ällön spurttaututa |
| sinä | ällös spurttaututa |
| hän | älköön spurttaututtako |
| me | älköömme spurttaututtako |
| te | älköötte spurttaututtako |
| he | älkööt spurttaututtako |
Perfect
| minä | ällön ollo spurttaututtanut |
| sinä | ällös ollo spurttaututtanut |
| hän | älköön olko spurttaututtanut |
| me | älköömme olko spurttaututtaneet |
| te | älköötte olko spurttaututtaneet |
| he | älkööt olko spurttaututtaneet |