lyödä – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• Joulpäevä lehmil oikke heini lyätti ette. (Taivassalo)
• sesika teurastettiin ittej ja lyätiin sualaa. (Vihti)
• Lapselle:mä lyän sun aittaaj ja oven kiini jos et ole kiltisti. (Pomarkku)
• hiataa lyätihir rutkastil laattiaha lattiaa pestäessä. (Kuortane)
• Kuka perkeles on tuohon tuollaasem pirummoiser ruikul= ripuliulosteen lyöny? (Kurikka)
• Satoi rankasti:oli niinkun olis saavilla lyönyv vettä siehen tuan etteen. (Ruovesi)
• ku sitänuuskaa löi huulen täyteen rupesi sylkeä erittymään. (Urjala)
• Kehotus istua nurmelle:lyäp persettä ketoo! (Hattula)
• Teurastettavasta härästä:Kyl on ny Fiia lihaa, ei okka ollu monee vuatee tommost mullii penkkii lyärä. (Nurmijärvi)
• toisil oĺ katoshalkoja varten, toiset löi sìh ulkoilman alle. (Hollola)
• Eihän siäl enää sala, menel lyämääv vähä niitheiniä hajalle. (Kärkölä)
• jos se lyöp kavija= kavion juuriisaivartajainen muniaan, siit ̮o myöhäⁱne rukiikyntö edullisempi. (Savitaipale)
• Hän potkaisikin hyvin korkealle:peäse tasal se löi jalkase. (Lemi)
• Hautaan laskemisesta:Sen jälkie ko papp ̮oĺ heittänt kepjät mullat, ommaiset löivät hauvva umpie. (Ruokolahti)
• lyös sie kättä pystyy että linja-auto pysähtyisi. (Ruokolahti)
• va sitte ku siitä suollàit̆taam= suon laitaan piäst̆tiin nin ne oĺ lyötävä ne, kàikki vöryt= kamppeet selek̆kääj ja sitte sev vetelär rimmin yĺ kannettava. (Kiihtelysvaara)
• sammalta lyöt̆tiiv vällii seinähirsien rakoihin. (Juuka)
• Kylvämisestä:minä ku löi otroo nii kyllä synty ottoo, satoa. (Juva)
• itellä oli kuivija kapakaloja, niitä lö̀evät àena likkooj ja pàestoⁱvat. (Leppävirta)
• se lö̀e kaks hevośtareen etteej ja kulettikkiiˀ isoja kuormia. (Jäppilä)
• Vaatteet pestiin ennen tuhkavedessä:porot lyötiiˀ ˀammeeseej ja kèitettiiv ves piälle. (Kuopio)
• No, joko se on tuo poeka isäsä takil lyönnä piälleen! (Pielavesi)
• siinä sitä oĺ lèipäsäj ja särpimesäk kun siihel lyyvvääl läskijä ja kalloa. (Pihtipudas)
• Oĺ het oamusella se työkenkä lyötävä jalakaa. (Äänekoski)
• paĺjo lyöhevoselle kuormaa nuin sulassa moassa. (Konginkangas)
• Käyl lyömässä matrassiis olokija. (Keuruu)
• sejyvien puhdistamiseen käytettävä tuuletin pyöri kovaa että kyllä se kaunap pois löi. (Himanka)
• Äijäläiskä vei köökistä pannua sivuhuaneeseej ja alako lyyvväruokaa kuppeihin. (Raahe)
• Ostajatlöivät markak kouraa silakkakauppiaille. (Siikajoki)
• Nuotta lyyvään kahteev venneeseen kul lähetään. (Ranua)
• Kovasta tuiskusta:ulukona on kaks pah̆hoa ukkoa, toenen hametta nost̆taa ja toenel lyöpi lunta pers̆siejen. (Paltamo)
• jos lapsi istu laattiala ja löi jalat yhthen= ristiin niin siin ̮on eltta= riisitauti pääteltiin ennen vanhaan. (Rovaniemi)
• Rakotulimänty oli juuri kaadettu:siihin kanthol lyöthin heti valakia. (Rovaniemi)
• Odotettua heinäpoutaa ei ole kuulunut:Häätyy vain niittää ja märkänä lyyväheinät suovhan. (Kittilä)
• Lyöhääm mertalohipadossa olevaan reikhääj ja silloon selohipato om pyy₎össä. (Kolari)
• kun lehmät kalus sitä paekkoa, jonne tervankusta ol lyöty silloin ne ehtyivät. (Vermlanti)
• se ol metkamies se lö̀e silimäsäk kiinik ku se lossàotti ampuva. (Jäppilä)
• ihò= ihoon lyä semmossi piäni märkpäit. (Karjala Tl.)
• niin äärettömän malssan= vesiheinän ku lyä, kasvattaa. (Vihti)
• Jos talvellasumukaasul lyä korkeem pajullalvan korkoselle sinä suvena on sitte halloja. (Pomarkku)
• sen oli lyänyk keuhkoin sen tuperkelin. (Ikaalinen)
• Seettä taikinaa hapatettiin yön yli löi sen paraan hapon taikinaan. (Heinola)
• se oĺ iso se uun löihä se lämmee= lämmintä tupaan. (Juva)
• Pakkanen kun ol lyönä halakiiman, issoo närreesee tyvestä latvaan asti. (Virtasalmi)
• minulloj jalat jotta èijj òuk kengät lyönnä mink̆käällàesija kylykijä̀esijä, liikavarpaita. (Nilsiä)
• se lyö vähä paham mielen kun kohdellaan huonosti. (Joutsa)
• se lyö muutel lyttyjä reen jalakseen, ellei jalaspuuta ennen painamista muutamasta kohtaa sahata. (Lohtaja)
• Hylje pakeneejos selähestyvä pyytäjä vail lyö varjon. (Himanka)
• Minnuun löi semmosen lentsun, ettei mikkää rohot tunnu siihen tepsivän. (Haapavesi)
• Hevosella oli pääntauti:löi hirviäp patit, kupat tänne kaulaan. (Pattijoki)
• ikävätä= mielipahaa vaen lyöpi kun aina moititaan. (Sotkamo)
• ruvis alak̆kaa solomuo lyyv̆väs samon kun tuo järven ryt̆teikkö. (Ristijärvi)
• Näehenhänhevosen olkapäihin on länget lyöny isot pahkat. (Hyrynsalmi)
• ku se ensin turpheesta lyöpi semmosta märkyyttä ja katkua, se tullee hikìsauvu tervahaudalla. (Kainulasjärvi)
• Riihen pesässä poltettiin ennen varsinaista lämmitystä sen verran puuta, etteikiuvas lyän hikke lämmityksen alkaessa. (Lappi Tl.)
• Pestävänä olevista vaatteista:nii valkoseks jo ovà lyä̀ny. (Pyhäranta)
• Ehtorusko selvä yä, aamurusko satteeks lyä sp. (Vahto)
• Isäntä suuttui pojalleen ja yhtäkkiäisä̀nt löì valkosekskasvoiltaan ja kuòli sihèm paìkka. (Sauvo)
• Estiks = ensin ne leivät nousi laudoil hyvi mut uunis ne löi iha flintaks. (Ahlainen)
• niimpä sedenaturoitu sprii lyää sameraksi= sameaksi kun siihen kaataa vettä. (Nurmo)
• kum me äkkäsimmä sittenettä Eemillä oli sokeria myytäväksi asti niin sillool lyäthin Eemin kans tutuuksi. (Nurmo)
• jos sekasvain syöväks ol lyönyn niin kyllä sepotilas pijal lähtee. (Himanka)
• Ennustus onlyöny totheen. (Pajala)

Samples in Old Finnish

• (1600) VRlyötä caula poicki plecti capite, halshuggas; lyödä sääret ricki, muserta joldanculda sääret elidere alicui crura, beenbryta; pallia lyödä ludere pila, slå båld; lyödä pilppua versare, agitare, rotare turbinem, leeka brockren, drijfwa noot; weto lyödä, weto wetä certare aliquo, wädias
• (1700) Jlyödä ferio, verbero, caedo, slår, hugger; lyön wetoa pignore certo, slår wad → weto
• (1750) JlisK 144löj nyrkinsä pöytähän; löj maahan
• (1750 1700) G II 130d= J; lisäksi lyyä, lyywwä Saw. et Bothn. pro lyödä; lyöden praes. part. slåendes, då man slår; lyödä alusta bygga skepp → alus; se lyöpi mustaxi det blir swart, swartnar; se lyööpi hinnan maahan fäller priset; lyödä löylyä slå bad; lyön wetoa slår wad, pignore certo → weto; minun leikki lyyäxeni at jag får leka → tallaelen; 131b lyöty slagen; I 22d s.v. andura: nijn sä lyötek pohjallesi anturallesi asetek kjölfattra en skuta, r.; 96a s.v. haitu: pane wettä leilijn, ja lyö ymbärins, ettäs haitua saisit; 99c s.v. halki: löi pään, puun halki klyfde midt i tu; 147b s.v. hengetä: lyöpi toisen hengettömäxi slår en i hjäl; 210b huumeloxi lyöpi slår en, gjör en döf i hufwudet, eg. et starkt kalt nordan wäder gör en döf, obstupescit; 279b s.v. joutsi: joussi lyöpi kauwwas bär långt; 289c s.v. jupakka: wjelä sijnä jupakkata lyödään det är tu tal huru det går med den saken, det är owisst, oafgjordt; 319b kalkkaa lyöö i. e. takaperoinen, motsträfwig; 336b lyödä kapuja slå kägel, spela klot; 371a s.v. käwin kälkkä: tulin turka nainehexi, käwin kälkä lyönehexi nedfäld som en grankott; 374d kättä lyödä med hand låfwa, promittere dextra; 388b kello lyö klockan slår; 412d s.v. killinki: tjesin killingin kipua lyöwän at skillingen sprang; 418b kipua lyödä öka smärtta; 452a s.v. kopautan: uni lukkari löi kopautti spögubben slog, knäpte til; 454a lyödä koppia leka med käppar en sådan boll i gropar som poikar gjöra; 460a lyödä korttia slå kort; 460c löi korwalle gaf en öhrfil; 474d s.v. kriwankki: käy kriwankkia lyöden går ledig och skålckar, slår danck; 515b kurrua laskettaa, kurrua lyö leker med trissan; II 18c s.v. lako: ilma, sadet lyöö rukijn lakoon slår rågen ned; 20d s.v. langa: langaa kjertää, iskeä, lyödä twinna, sno, som rep slagare; 44b s.v. läjä: lyödä, panna, mättää läjähän slå, fösa i en hoop; 54d s.v. leikki: paimen lapset ilost leikkii lyööpi, piehtaroitzee, hyppää, tantsii ruohossa de unge herdarne leka i gräset; 57b leiriä lyödä slå läger, castramentari; 81c s.v. lijpiskalkki: älä lyöö minun eteeni lijpiskalkkia (a Sveth. skalck); skalckas icke för mig, slå ej blå dunster för mig; 96d s.v. loikun: huutaa ja lyödä itzens maahan pitkäxi; skjälla, tjuta och kasta sig långs efter marcken, usurpatur de canibus vapulantibus; 107c tänne löyly lyötywöhön hijt må slås badet, Run.; 108d lyödä ylös lukua slå up capitlet; 110b s.v. luhi: anna luut luhoxi lyödä lät sönderkrossa benen; 145c s.v. maku: on lyönyt toiselle maulle har fått bijsmak; 240a s.v. näppi: lyödä näppiä nenän alla knäppa med fingren i wrede; 254d nippaa lyöön, -dä v. a. stimmas, lascivio; 281d s.v. ohoh: ej ole ohon nahka otettawa, hewosen nahka lyötäwänä prov.; 310c painia lyödä bråttas → painelen; 321c pallisilla olla, pallia lyödä kasta båll, pilea ludere; 387c lyödä piuwwia, pistää piuwwia slå 5. koort; 415c punasexi lyödä slå en röd; III 22d lyö solmu säikeseen slå knut på tråden; 85c sydän suoni lyöpi puls ådern; 149b tijliä lyödä, tehdä slå tegel; 199b tuuli lyöpi l. kääntyy l. heittäyypi pohjan puoleen wänder sig mot norden; 344b witkoin käy, lyö ylös småningom, efter hand, sensim, paulatim; Lait. I 195a s.v. huiskauttaa: huiskautti lyödä korval; II 75a lyö lihax slår ihjäl; 99b s.v. lomo: tina astia on lyöty lomon eli lompon; 131a oliko lyömistä? i.e. kuka käski lyödä? hwad war det nödigt at slå; III 85c s.v. suoni: löi, awoi suonda

• A I 114A III 445Mine tappan ia eletten, Mine löön, ia parannanB^1–4 5 Ms 32:39lyön
• A I 141Mixi sine olet meite nijn löönijt? etteij meite kengen taidha parataA III 540lönyt, B^1–4 Jer 14:19lyönyt
• A II 347Ja cochta Herran Engeli löi henen, sille ettei hen site Cunniata Jumalalle andanutB^1–4 Ap 12:23löi händä
• A II 377B^1–4 Ap 23:3Pauali sanoi henelle Lökön sinua Jumala
• A III 126ios te minua wastan waellatte – – Nin mine sen tadhon wiele seitzemenkerta enemexi tehdä, lödhexeni teite teiden syndein tedenB¹ 3 Ms 26:21lyödäxen, B^2–4lisän rangaistuxen teidän päällen
• Westh 57[Pyydetään, että sairas] möss soweis nijnnen cansa ioinnen hän on mielen löönytA III 30wastanrickonut, Ups Kk 57lyönytt
• Ups Ek 113Sille mitkä sitä on cunniata coska teijt[ä] lödhän teijdhen pahain tödennä edestä ia kärsittäA II 605piexeteen, B^1–4 1 Pt 2:20piestän; UT 1992kuritetaan
• Sor 1625 376Perkele turmeli Inhimisen Sielun ia Rwmin – – ia löi hänen sokeuden cansa
• Sor 1625 445[Job] myös itze sijtte lyötin haawoin, ettei coco hänen Rumisans ollut terwettä paica
• B^1–2 5 Ms 7:23Herra sinun Jumalas anda heitä sinun etees, ja lyö heitä suurella lyömisellä, sijhenasti että hän hucutta heidänB^3–4häirtize
• B^1–4 1 Kn 14:15Herra lyö Israelin nijncuin ruoco hääly wedes, ja repi Israelin tästä hywästä maasta, jonga hän heidän Isillens andanut onVT 1992ravistelee
• Salam 1690a 18Mercki Herran huonehisa, Ettei surma, sais sisälle, Jolla löi Egyptin maata
• SKVR 1700-luv. VI₂:6400Ettej Miestä Lyyy löisi, Tina palli paiskajaisi→ G II 128ds.v. lyijy: at kulan ej må slå, såra karlen
• Flor 1702 B7bKyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane→ G II 130den ond förbättras ej genom slående
• Arndt 1732 119Anna minulle – – ystäwä, joca – – ei wihais minua minun putosteni tähden, waan löis minua ystäwällisest ja nuhtelis minua
• Varia 1738b 1:14Herra etzeile, Autuuttas caikill tawoill, Itzens wihaisex teettele, Lyöden sinua waiwoill
• Weg 1747 1039[Jumala] ej coscan taida jättä Syndiä rangaisemata, eikä poislangenneita lapsia lyömätä
• AAchr 1761b 5[Synnit] hallitzewat maas, Ett on ollut ruoca; Cosca Herra lyöpi taas, Sitt' wast moni huoca
• Cygn 1774 25[Loot ei olisi pelastunut] ellei Engelit olis temmanet händä tygöns huoneseen, ja paiskanet owen kiini, ja lyönet näitä pyörtyneitä sokeudella, niin ettei he tainet owe löytä
• Martti 99Koll 1648 133Wilpitty on se cosca mies peittä pahan hyuällä, quin on kupari kullan alla, herneit sekoitetan medhe wahan: kiuiä lyödhen fatijn rautain cansahanLju 1601 81pannan
• Hemm 1605 F12bWK 1701 202:1Kylväjä siemenens meni kylvämän – – Muutamad kivirounjon lyötin
• Alm 1730 B1bYhten suuren cattilan lyö sitten colme naula Saltpetarita ja näljä ämbäritä sonda wettä secaisin
• Alm 1750 B2ane [perunat] pitä ensisti wähää keitettämän, ja sitten cuin wesi on poislyöty, nijn jätetään ne pataan wähäiselle walkialle
• STS 1776 55Joka, siinä luulosa, että tämä juoma tulis wäkewämmäxi, lyö siehen enämmän Siirappia, kuin mainittu on, se pettä itzensä
• Lag 1782 39Tuhka sijtä [lehmästä] lyötiin weteen, ja sijtä tehtin yxi prijskoitus wesi
• Aken 1788 22koska 1 Kannu enämmin kuin puoli sijtä, mitä pannuun on sisälle lyöty, on poisjuosnut
• Bohm 1793 11[Lattian] alle kaiwetaan 2 kyynärän krooppi, niin Lewiä kuin Huonet on, 1 ja puoli kyynärää liki kiwi jalkaa, jota wastaan se kaiwettu multa lyödään
• Rin 1797 80Koska teräs on tullut kuumudelda niin paljon pehmitetyxi, että se anda sulloa itzens wasaralla, niin sisälle lyödän siihen wielä usemmat teräxen murut
• Varia 1803 2Lämmindä palowiinaa taitaan myös lyödä liinaisehen waatteseen ja panna wattan päällen
• A I 9Ole lembemes, ia ele ssöö. iosta kylmetauti sinun löö
• Sor 1621 140ylönsyömys ia juomus, ia Jumalan sana eij taida yhten sopi, eikä mös pysyä sen inhimisen tykönä, ioca lyö hänens täyten olwella
• Alm 1764 B3bLapset pitä warjeldaman kylmäldä, mutoin rupuli lyö sisälle
• Alm 1764 B5apitä huolda pidettämän, että rupuli mahdais lyödä päälle enämmin alhalla puolda ruumista cuin ylhällä
• Alm 1764 B5bSen cautta wähene cuumuus, ja wähembi rupulita lyö caswoihin ja curckuun
• Alm 1765 B4bJos lapsilla on rupinen pää, nijn ei pidä äitin ikänäns kylmällä wedellä nijtä pesemän, waicka rohtuma sen cautta catoa, sillä se lyöpi itzensä sisälle ruumihisen
• Alm 1765 B6aSe on tawallinen, että panna kylmettynnyttä caalia wetehen, että kylmys mahdais ulos lyödä
• Ber 1775 9se joka saa rupulia, on muutamat päiwät edelläpäin, enämmin eli wähemmin kipiä, ennen kuin se lyö ulos
• STS 1776 46Härjän wesi-rakko, pantu kengänanturain wäliin, estää, ettei wesi lyö läpitze
• Gan 1788a 18Kaikenlaisijn tuoreihin ja wanhoin haawoihin – – kelpaa tämä öljy aiwan hywin – – ja parantaa ne wähän ajan sisällä, ettei ne ikään enää auki lyö
• Alm 1790 B6bnijn pian kuin jywät alkawat imeldymään ja owat lyönneet juuria, toimittaa ja täyttää jälkiajoa äkeellä ja jyräällä

Translations