laueta – Finnish with old forms verb conjugation

Finnish with old forms verb forms of laueta

Warning! This page contains a lot of Finnish verb forms that do not exist in today's Finnish. Click here to conjugate today's Finnish verbs.

The obsolete and archaic forms are marked in purple.

The Finnish verb conjugations are grouped in three conjugation tables:

Active

Indicative Mood

Affirmative

Present

minälaukean
sinälaukeat
hänlaukeaa
melaukeamme
telaukeatte
helaukeavat

Perfect

minäolen lauennut
sinäolet lauennut
hänon lauennut
meolemme lauenneet
teolette lauenneet
heovat lauenneet

Imperfect

minälaukesin
sinälaukesit
hänlaukesi
melaukesimme
telaukesitte
helaukesivat

Pluperfect

minäolin lauennut
sinäolit lauennut
hänoli lauennut
meolimme lauenneet
teolitte lauenneet
heolivat lauenneet

Negative

Present

minäen laukea
sinäet laukea
hänei laukea
meemme laukea
teette laukea
heeivät laukea

Perfect

minäen ole lauennut
sinäet ole lauennut
hänei ole lauennut
meemme ole lauenneet
teette ole lauenneet
heeivät ole lauenneet

Imperfect

minäen lauennut
sinäet lauennut
hänei lauennut
meemme lauenneet
teette lauenneet
heeivät lauenneet

Pluperfect

minäen ollut lauennut
sinäet ollut lauennut
hänei ollut lauennut
meemme olleet lauenneet
teette olleet lauenneet
heeivät olleet lauenneet

Potential Mood

Affirmative

Present

minälauennen
sinälauennet
hänlauennee
melauennemme
telauennette
helauennevat

Perfect

minälienen lauennut
sinälienet lauennut
hänlienee lauennut
melienemme lauenneet
telienette lauenneet
helienevät lauenneet

Negative

Present

minäen lauenne
sinäet lauenne
hänei lauenne
meemme lauenne
teette lauenne
heeivät lauenne

Perfect

minäen liene lauennut
sinäet liene lauennut
hänei liene lauennut
meemme liene lauenneet
teette liene lauenneet
heeivät liene lauenneet

Conditional Mood

Affirmative

Present

minälaukeaisin
sinälaukeaisit
hänlaukeaisi
melaukeaisimme
telaukeaisitte
helaukeaisivat

Perfect

minäolisin lauennut
sinäolisit lauennut
hänolisi lauennut
meolisimme lauenneet
teolisitte lauenneet
heolisivat lauenneet

Negative

Present

minäen laukeaisi
sinäet laukeaisi
hänei laukeaisi
meemme laukeaisi
teette laukeaisi
heeivät laukeaisi

Perfect

minäen olisi lauennut
sinäet olisi lauennut
hänei olisi lauennut
meemme olisi lauenneet
teette olisi lauenneet
heeivät olisi lauenneet

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Present

lauetkaami; lauetkaani
(sinä)laukea
(hän)lauetkoon
(me)lauetkaamme
(te)lauetkaa
(he)lauetkoot

Perfect

(hän)olkoon lauennut
(he)olkoot lauenneet

Negative

Present

älkäämi; älkääni lauetko
(sinä)älä laukea
(hän)älköön lauetko
(me)älkäämme lauetko
(te)älkäätte lauetko
(he)älkööt lauetko

Perfect

älkäämi; älkääni olko lauennut
(sinä)älä ole lauennut
(hän)älköön olko lauennut
(me)älkäämme olko lauenneet
(te)älkäätte olko lauenneet
(he)älkööt olko lauenneet

Eventive Mood

Affirmative

Present

minälauenneisin
sinälauenneisit
hänlauenneisi
melauenneisimme
telauenneisitte
helauenneisivat

Perfect

minälienisin lauennut
sinälienisit lauennut
hänlienisi lauennut
melienisimme lauenneet
telienisitte lauenneet
helienisivät lauenneet

Negative

Present

minäen lauenneisi
sinäet lauenneisi
hänei lauenneisi
meemme lauenneisi
teette lauenneisi
heeivät lauenneisi

Perfect

minäen lienisi lauennut
sinäet lienisi lauennut
hänei lienisi lauennut
meemme lienisi lauenneet
teette lienisi lauenneet
heeivät lienisi lauenneet

Optative Mood

Affirmative

Present

minälaueton
sinälauetos
hänlauetkoon
melauetkoomme
telauetkootte
helauetkoot

Perfect

minäollon lauennut
sinäolkootte lauennut
hänolkoon lauennut
meolkoomme lauenneet
teolkootte lauenneet
heolkoot lauenneet

Negative

Present

minäällön laukea
sinäällös laukea
hänälköön lauetko
meälköömme lauetko
teälköötte lauetko
heälkööt lauetko

Perfect

minäällön ollo lauennut
sinäällös ollo lauennut
hänälköön olko lauennut
meälköömme olko lauenneet
teälköötte olko lauenneet
heälkööt olko lauenneet

Passive

Indicative Mood

Affirmative

Present

lauetaan

Perfect

on lauettu

Imperfect

lauettiin

Pluperfect

oli lauettu

Negative

Present

ei laueta

Perfect

ei ole lauettu

Imperfect

ei lauettu

Pluperfect

ei ollut lauettu

Potential Mood

Affirmative

Present

lauettaneen

Perfect

lienee lauettu

Negative

Present

ei lauettane

Perfect

ei liene lauettu

Conditional Mood

Affirmative

Present

lauettaisiin

Perfect

olisi lauettu

Negative

Present

ei lauettaisi

Perfect

ei olisi lauettu

Imperative Mood

Affirmative

Present

lauettakoon

Perfect

olkoon lauettu

Negative

Present

älköön lauettako

Perfect

älköön olko lauettu

Eventive Mood

Affirmative

Present

lauettaneisiin

Perfect

lienisi lauettu

Negative

Present

ei lauettaneisi

Perfect

ei lienisi lauettu

Optative Mood

Affirmative

Present

Perfect

Negative

Present

ällön lauettako
ällös lauettako
älköön lauettako
älköömme lauettako
älköötte lauettako
älkööt lauettako

Perfect

ällön oltako lauettu
ällös oltako lauettu
älköön oltako lauettu
älköömme oltako lauenneet
älköötte oltako lauenneet
älkööt oltako lauenneet

Nominal Forms

Infinitives

I Infinitive (Base Form)

laueta

II Infinitive

Active Inessivelauetessa
Active Instructivelaueten
Passive Inessivelauettaessa

III Infinitive

Active Inessivelaukeamassa
Active Elativelaukeamasta
Active Illativelaukeamaan
Active Adessivelaukeamalla
Active Abessivelaukeamatta
Active Instructivelaukeaman
Passive Instructivelauettaman

IV Infinitive

Active Nominativelaukeaminen
Active Partitivelaukeamista

V Infinitive

laukeamaisillani

Participles

Active 1st Participlelaukeava
Active 2nd Participlelauennut
Active 3rd Participlelaukeama
Passive 1st Participlelauettava
Passive 2nd Participlelauettu

Other

Examples in Finnish Dialects

laueta
Examples
  • pyssy laukes, mutammus men pahnoihi. (Hinnerjoki)
  • Kun alhaalt lipaisimest veti ni, sit sepyssy laukei. (Pyhäjärvi Ul.)
  • sepyssy sittes siitä piti lauennehe. (Nurmo)
  • Linnunrautojensankat iski yhteen kun se oli lavvennuj ja siihen se lintu jäi. (Orivesi)
  • Senalli olis voinus siittä nallitapista silmillel lentää, että parrei oli kunnei lauvennu. (Tammela)
  • Panoksetoli – – laimeentunnu niin et, ei laukennu yks ainovaka. (Nurmijärvi)
  • selintu varvam päälle astu ni se lauke heti se loukku. (Nurmijärvi)
  • sepyssy kun ̮ei oikei äkkijä lavent, se alko juoksennellas se repo. (Lemi)
  • seloukku jos kerra oĺ lavenunnoa, se oĺ selvä et siel all ̮oĺ lintu. (Lemi)
  • siihensatimen virikevarpuun kul lintu poloki – – sesadin lusahti sillol làovveta. (Rautavaara)
  • se sillä kertoo= yhtäkkiä làokeś pyssy ja henki pòes. (Haukivuori)
  • kun serotta män̆nöö sitäsyöttiä nykim̆mää, niin seloukku làukij̆joo [!]. (Nilsiä)
  • se pallopallosalama kiertelii kilomeetterijä ennenkö se làukii. (Koskenpää)
  • kyllä sen näkee jos seukkonen yöks kehittyy jos se ei päivällä laukia. (Himanka)
  • oikein tärkki= herkkä ko onaseen liipaisin, pikkusenki ko vastaa= koskettaa sease laukiaa. (Rovaniemi)
  • jos tuohikämỳräm pannee, kahèm puolenjäniksenansaa jo se laukea varsin. (Vittanki)
  • täpärästi virtetty= viritettyloukku laukio ihellään. (Vermlanti)
  • se suur halkkasà on tuàl riihempäättös lauen ja luhìstun. (Mynämäki)
  • muuton serisuaita laukee kun elukat myllää jos sitä ei tueta seipäillä. (Vihti)
  • sehelavalkea riisku ja räisky kun se laukes. (Somerniemi)
  • nousi pennin kokosia vesikuulia= vesikuplia ja ne laukeh rikki. (Längelmäki)
  • sit seryijy laukeaa, kun koit syö laukulle, rei'ille. (Nastola)
  • Jos luudanvarvut pääsevät siteistä, silloin làukiv̆vaa koko luuta. (Kiihtelysvaara)
  • eihän se kauvvua kestäs se hautominen ko nelinnunmunat laukiaa. (Siikajoki)
  • sejää oj jo aivar rauvvuksella= lumettomana, sinisenmustana kyllä se pijal laukijaa. (Hailuoto)
  • mies mennyk perunakuoppaansaj ja kuoppa peällel laov̆vennu. (Ristijärvi)
  • ihan siitä sylikaopalla laovetal losahtaa sitä pellon kuvetta jokeen. (Ristijärvi)
  • jos astiaki laukesi se heitettiin navetan ullakolle. (Rovaniemi)
  • Likilaskuisesta leivästä:leipä on lauvenna. (Vermlanti)
  • ei laukiem milleä ihoon imetty kuppaussarvi. (Padasjoki)
  • Hampaat ovat lähteneet:ne ol lauven ittekseh. (Kymi)
  • Eräässä voimainkoetusleikissä koetettiinkumma sormet laukijoat ensiksi. (Lemi)
  • Se nuora oĺ höpläs= löyhässä solmes, jot se oĺ lauvent. (Räisälä)
  • siihen on huono mennäs siiher ruuhkam= tukkisuman päällej jos se sattuu niin ko laukiahan niij jää välihi. (Himanka)
  • Valjaat laukes sano akka kun hame putos sp. (Tyrnävä)
  • onko siitäsukanterästä silimä lauvenna, se näöttää niin välijältä. (Sotkamo)
  • mie ajon tuolt ̮Ylikylästä jäätä, niin hevonel laukiaa aisosta. (Rovaniemi)
  • Langanpäätlaukiaatniiden kieryys vähenee ku pannaam pirtaa. (Tyrö)
  • Kylän kinkereillä pappi kulki täpötäyden tuvan läpi:meni sem polun noil läpi, joka sih= siihen laukes, avautui. (Kymi)
  • Pojan kuoleman aavistelua:jo hänel koht remmit laukijaat, hää o justii sil vuoskymmenä̀l ku kaik – – perheen miehet kuoloot. (Uusikirkko Vpl.)
  • Nu ei se ny enääh viikkuu viivö kun se jo laukiaa, on se sen näköin. (Kymi)
  • sill ̮onmiehellä Sotkamossa jo toenennainen täötenä= raskaana vae joko liel lauvenna. (Kajaani)
  • kaik veet laukiaa tuat tiätä myä jokeh. (Kymi)
  • nyt sitätavaraa laukeis oikei tulemoa. (Lemi)
  • sielt ko tulloot laukijaat Helsingìstkii ne hautajaisvieraat. (Uusikirkko Vpl.)
  • neteeret làukes lent̆too kun pelästyivät. (Pihtipudas)
  • niirel laukiaaverot päällä, maksettaviksi. (Kymi)
  • Kissat odottavat aterian aikana osaansa:ne o päät kallallaa siit jot laukijaaks sielt mitä. (Uusikirkko Vpl.)
  • Kyllä teilä laukeaa hiljasuus, ko met lähemä. (Pello)
  • semaapalsta laukeà siihemtoisen perìkunthaan= perikunnan haltuun sitte ku se nyt Timòlta jääpi. (Täräntö)
  • se lopùlta laukea luukappalet lihàn valìttijalle. (Vittanki)
  • kyllä se kaikkia töitä yrittee mutta kaikki laukee tyhjääv vaan. (Hämeenkyrö)
  • sillo selapsenlapsen itku laukeis kun annoin hänelle rahat tohveleita varten. (Uusikirkko Vpl.)
  • Jo se tuo pakkańe nyt laukeś. (Parikkala)
  • sittähän se syväl làukeś= pelko helpotti kun vasikka virkosi eloon. (Kiihtelysvaara)
  • èijj ̮òun nähnyt tòesetk̆kaaˀ ˀennenkul làukes se sumu järvellä. (Nilsiä)
  • Suonenvedossakova pakura tuleejalkaani mutta se aina laukiaa. (Himanka)
  • Aalot laukiavak karipaikasa. (Kemi)
  • Käräjäasialaukeś yhöllä kertoa kun setoinenkin osapuoli sinnekäräjille tuĺ. (Vermlanti)
  • alko se vatsapuru lauveta kun sai lääkettä. (Venjoki)

Samples in Old Finnish

laueta
Citations
  • (1700) Jlauken, -weta remittor, explodor, losses, skiutes af
  • (1750) JlisP 177ilma laukenee Sav.
  • (1750 1700) G II 33blaukeen, laukenen, lauweta = J; joutzi, pyssy, hijren lauta laukeisi skjöt af, smälde til, föll ned; ej se lauennut det smälde ej af; ansa on lauwwennut snaran har gått af sin ställning; lauennehet kaswot nedfallit, förändradt ansigte

Examples
  • Hemm 1605 D8bcuckainen, Coht cucoistupi, Cohta pois laukepWK 1701 76:5lauke→ G II 33cförfaller, wissnar
  • Hemm 1605 M6bWK 1701 142:3sun hyvä hahmos lauvenut – – Sun ruumis rymäx rauvenut → G II 33cdit ansikte förfallit
  • Öst 1690 76Äkild ilo poies rauke Cuolon joutzi päälles lauke
  • Asch 1697 10Silmät lauckewat, Itcthun [!], Ja raukewat
  • JAFro 1787 A3bLapsen pelko lauwennunna, Rukous jäänyt jälille

Verbs conjugated like 'laueta'

laueta, noeta, pietä, siitä,

Verbs similar to 'laueta'

aueta, lauheta, laveta, liueta, raueta, aleta, kaveta, laajeta, laasta, laata,

Translations