Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | kuulututan |
| sinä | kuulututat |
| hän | kuulututtaa |
| me | kuulututamme |
| te | kuulututatte |
| he | kuulututtavat |
Perfect
| minä | olen kuulututtanut |
| sinä | olet kuulututtanut |
| hän | on kuulututtanut |
| me | olemme kuulututtaneet |
| te | olette kuulututtaneet |
| he | ovat kuulututtaneet |
Imperfect
| minä | kuulututin |
| sinä | kuulututit |
| hän | kuulututti |
| me | kuulututimme |
| te | kuulututitte |
| he | kuulututtivat |
Pluperfect
| minä | olin kuulututtanut |
| sinä | olit kuulututtanut |
| hän | oli kuulututtanut |
| me | olimme kuulututtaneet |
| te | olitte kuulututtaneet |
| he | olivat kuulututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kuulututa |
| sinä | et kuulututa |
| hän | ei kuulututa |
| me | emme kuulututa |
| te | ette kuulututa |
| he | eivät kuulututa |
Perfect
| minä | en ole kuulututtanut |
| sinä | et ole kuulututtanut |
| hän | ei ole kuulututtanut |
| me | emme ole kuulututtaneet |
| te | ette ole kuulututtaneet |
| he | eivät ole kuulututtaneet |
Imperfect
| minä | en kuulututtanut |
| sinä | et kuulututtanut |
| hän | ei kuulututtanut |
| me | emme kuulututtaneet |
| te | ette kuulututtaneet |
| he | eivät kuulututtaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut kuulututtanut |
| sinä | et ollut kuulututtanut |
| hän | ei ollut kuulututtanut |
| me | emme olleet kuulututtaneet |
| te | ette olleet kuulututtaneet |
| he | eivät olleet kuulututtaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | kuulututtanen |
| sinä | kuulututtanet |
| hän | kuulututtanee |
| me | kuulututtanemme |
| te | kuulututtanette |
| he | kuulututtanevat |
Perfect
| minä | lienen kuulututtanut |
| sinä | lienet kuulututtanut |
| hän | lienee kuulututtanut |
| me | lienemme kuulututtaneet |
| te | lienette kuulututtaneet |
| he | lienevät kuulututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kuulututtane |
| sinä | et kuulututtane |
| hän | ei kuulututtane |
| me | emme kuulututtane |
| te | ette kuulututtane |
| he | eivät kuulututtane |
Perfect
| minä | en liene kuulututtanut |
| sinä | et liene kuulututtanut |
| hän | ei liene kuulututtanut |
| me | emme liene kuulututtaneet |
| te | ette liene kuulututtaneet |
| he | eivät liene kuulututtaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | kuulututtaisin |
| sinä | kuulututtaisit |
| hän | kuulututtaisi |
| me | kuulututtaisimme |
| te | kuulututtaisitte |
| he | kuulututtaisivat |
Perfect
| minä | olisin kuulututtanut |
| sinä | olisit kuulututtanut |
| hän | olisi kuulututtanut |
| me | olisimme kuulututtaneet |
| te | olisitte kuulututtaneet |
| he | olisivat kuulututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kuulututtaisi |
| sinä | et kuulututtaisi |
| hän | ei kuulututtaisi |
| me | emme kuulututtaisi |
| te | ette kuulututtaisi |
| he | eivät kuulututtaisi |
Perfect
| minä | en olisi kuulututtanut |
| sinä | et olisi kuulututtanut |
| hän | ei olisi kuulututtanut |
| me | emme olisi kuulututtaneet |
| te | ette olisi kuulututtaneet |
| he | eivät olisi kuulututtaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| kuulututtakaami; kuulututtakaani |
| (sinä) | kuulututa |
| (hän) | kuulututtakoon |
| (me) | kuulututtakaamme |
| (te) | kuulututtakaa |
| (he) | kuulututtakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon kuulututtanut |
| (he) | olkoot kuulututtaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni kuulututtako |
| (sinä) | älä kuulututa |
| (hän) | älköön kuulututtako |
| (me) | älkäämme kuulututtako |
| (te) | älkäätte kuulututtako |
| (he) | älkööt kuulututtako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko kuulututtanut |
| (sinä) | älä ole kuulututtanut |
| (hän) | älköön olko kuulututtanut |
| (me) | älkäämme olko kuulututtaneet |
| (te) | älkäätte olko kuulututtaneet |
| (he) | älkööt olko kuulututtaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | kuulututtaneisin |
| sinä | kuulututtaneisit |
| hän | kuulututtaneisi |
| me | kuulututtaneisimme |
| te | kuulututtaneisitte |
| he | kuulututtaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin kuulututtanut |
| sinä | lienisit kuulututtanut |
| hän | lienisi kuulututtanut |
| me | lienisimme kuulututtaneet |
| te | lienisitte kuulututtaneet |
| he | lienisivät kuulututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kuulututtaneisi |
| sinä | et kuulututtaneisi |
| hän | ei kuulututtaneisi |
| me | emme kuulututtaneisi |
| te | ette kuulututtaneisi |
| he | eivät kuulututtaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi kuulututtanut |
| sinä | et lienisi kuulututtanut |
| hän | ei lienisi kuulututtanut |
| me | emme lienisi kuulututtaneet |
| te | ette lienisi kuulututtaneet |
| he | eivät lienisi kuulututtaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | kuulututtaon |
| sinä | kuulututtaos |
| hän | kuulututtakoon |
| me | kuulututtakoomme |
| te | kuulututtakootte |
| he | kuulututtakoot |
Perfect
| minä | ollon kuulututtanut |
| sinä | olkootte kuulututtanut |
| hän | olkoon kuulututtanut |
| me | olkoomme kuulututtaneet |
| te | olkootte kuulututtaneet |
| he | olkoot kuulututtaneet |
Negative
Present
| minä | ällön kuulututa |
| sinä | ällös kuulututa |
| hän | älköön kuulututtako |
| me | älköömme kuulututtako |
| te | älköötte kuulututtako |
| he | älkööt kuulututtako |
Perfect
| minä | ällön ollo kuulututtanut |
| sinä | ällös ollo kuulututtanut |
| hän | älköön olko kuulututtanut |
| me | älköömme olko kuulututtaneet |
| te | älköötte olko kuulututtaneet |
| he | älkööt olko kuulututtaneet |