Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | kirjavoitutahdututan |
| sinä | kirjavoitutahdututat |
| hän | kirjavoitutahdututtaa |
| me | kirjavoitutahdututamme |
| te | kirjavoitutahdututatte |
| he | kirjavoitutahdututtavat |
Perfect
| minä | olen kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | olet kirjavoitutahdututtanut |
| hän | on kirjavoitutahdututtanut |
| me | olemme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | olette kirjavoitutahdututtaneet |
| he | ovat kirjavoitutahdututtaneet |
Imperfect
| minä | kirjavoitutahdututin |
| sinä | kirjavoitutahdututit |
| hän | kirjavoitutahdututti |
| me | kirjavoitutahdututimme |
| te | kirjavoitutahdututitte |
| he | kirjavoitutahdututtivat |
Pluperfect
| minä | olin kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | olit kirjavoitutahdututtanut |
| hän | oli kirjavoitutahdututtanut |
| me | olimme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | olitte kirjavoitutahdututtaneet |
| he | olivat kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kirjavoitutahdututa |
| sinä | et kirjavoitutahdututa |
| hän | ei kirjavoitutahdututa |
| me | emme kirjavoitutahdututa |
| te | ette kirjavoitutahdututa |
| he | eivät kirjavoitutahdututa |
Perfect
| minä | en ole kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et ole kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei ole kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme ole kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette ole kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät ole kirjavoitutahdututtaneet |
Imperfect
| minä | en kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät kirjavoitutahdututtaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et ollut kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei ollut kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme olleet kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette olleet kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät olleet kirjavoitutahdututtaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | kirjavoitutahdututtanen |
| sinä | kirjavoitutahdututtanet |
| hän | kirjavoitutahdututtanee |
| me | kirjavoitutahdututtanemme |
| te | kirjavoitutahdututtanette |
| he | kirjavoitutahdututtanevat |
Perfect
| minä | lienen kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | lienet kirjavoitutahdututtanut |
| hän | lienee kirjavoitutahdututtanut |
| me | lienemme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | lienette kirjavoitutahdututtaneet |
| he | lienevät kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kirjavoitutahdututtane |
| sinä | et kirjavoitutahdututtane |
| hän | ei kirjavoitutahdututtane |
| me | emme kirjavoitutahdututtane |
| te | ette kirjavoitutahdututtane |
| he | eivät kirjavoitutahdututtane |
Perfect
| minä | en liene kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et liene kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei liene kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme liene kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette liene kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät liene kirjavoitutahdututtaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | kirjavoitutahdututtaisin |
| sinä | kirjavoitutahdututtaisit |
| hän | kirjavoitutahdututtaisi |
| me | kirjavoitutahdututtaisimme |
| te | kirjavoitutahdututtaisitte |
| he | kirjavoitutahdututtaisivat |
Perfect
| minä | olisin kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | olisit kirjavoitutahdututtanut |
| hän | olisi kirjavoitutahdututtanut |
| me | olisimme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | olisitte kirjavoitutahdututtaneet |
| he | olisivat kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kirjavoitutahdututtaisi |
| sinä | et kirjavoitutahdututtaisi |
| hän | ei kirjavoitutahdututtaisi |
| me | emme kirjavoitutahdututtaisi |
| te | ette kirjavoitutahdututtaisi |
| he | eivät kirjavoitutahdututtaisi |
Perfect
| minä | en olisi kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et olisi kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei olisi kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme olisi kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette olisi kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät olisi kirjavoitutahdututtaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| kirjavoitutahdututtakaami; kirjavoitutahdututtakaani |
| (sinä) | kirjavoitutahdututa |
| (hän) | kirjavoitutahdututtakoon |
| (me) | kirjavoitutahdututtakaamme |
| (te) | kirjavoitutahdututtakaa |
| (he) | kirjavoitutahdututtakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon kirjavoitutahdututtanut |
| (he) | olkoot kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni kirjavoitutahdututtako |
| (sinä) | älä kirjavoitutahdututa |
| (hän) | älköön kirjavoitutahdututtako |
| (me) | älkäämme kirjavoitutahdututtako |
| (te) | älkäätte kirjavoitutahdututtako |
| (he) | älkööt kirjavoitutahdututtako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko kirjavoitutahdututtanut |
| (sinä) | älä ole kirjavoitutahdututtanut |
| (hän) | älköön olko kirjavoitutahdututtanut |
| (me) | älkäämme olko kirjavoitutahdututtaneet |
| (te) | älkäätte olko kirjavoitutahdututtaneet |
| (he) | älkööt olko kirjavoitutahdututtaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | kirjavoitutahdututtaneisin |
| sinä | kirjavoitutahdututtaneisit |
| hän | kirjavoitutahdututtaneisi |
| me | kirjavoitutahdututtaneisimme |
| te | kirjavoitutahdututtaneisitte |
| he | kirjavoitutahdututtaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | lienisit kirjavoitutahdututtanut |
| hän | lienisi kirjavoitutahdututtanut |
| me | lienisimme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | lienisitte kirjavoitutahdututtaneet |
| he | lienisivät kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| minä | en kirjavoitutahdututtaneisi |
| sinä | et kirjavoitutahdututtaneisi |
| hän | ei kirjavoitutahdututtaneisi |
| me | emme kirjavoitutahdututtaneisi |
| te | ette kirjavoitutahdututtaneisi |
| he | eivät kirjavoitutahdututtaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | et lienisi kirjavoitutahdututtanut |
| hän | ei lienisi kirjavoitutahdututtanut |
| me | emme lienisi kirjavoitutahdututtaneet |
| te | ette lienisi kirjavoitutahdututtaneet |
| he | eivät lienisi kirjavoitutahdututtaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | kirjavoitutahdututtaon |
| sinä | kirjavoitutahdututtaos |
| hän | kirjavoitutahdututtakoon |
| me | kirjavoitutahdututtakoomme |
| te | kirjavoitutahdututtakootte |
| he | kirjavoitutahdututtakoot |
Perfect
| minä | ollon kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | olkootte kirjavoitutahdututtanut |
| hän | olkoon kirjavoitutahdututtanut |
| me | olkoomme kirjavoitutahdututtaneet |
| te | olkootte kirjavoitutahdututtaneet |
| he | olkoot kirjavoitutahdututtaneet |
Negative
Present
| minä | ällön kirjavoitutahdututa |
| sinä | ällös kirjavoitutahdututa |
| hän | älköön kirjavoitutahdututtako |
| me | älköömme kirjavoitutahdututtako |
| te | älköötte kirjavoitutahdututtako |
| he | älkööt kirjavoitutahdututtako |
Perfect
| minä | ällön ollo kirjavoitutahdututtanut |
| sinä | ällös ollo kirjavoitutahdututtanut |
| hän | älköön olko kirjavoitutahdututtanut |
| me | älköömme olko kirjavoitutahdututtaneet |
| te | älköötte olko kirjavoitutahdututtaneet |
| he | älkööt olko kirjavoitutahdututtaneet |