käydä – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• Käy nii vaikkiasten kon terva juamine. (Laitila)
• Mulla käy häjystit= huonosti tua laulaminen kum mulla ei oo hampahia. (Jurva)
• kävi tottuneelta puhtoostis se pohtaminen. (Ikaalinen)
• kauppa käy kun siimaa, ja rahaa tulie kur roskaa sp. (Hollola)
• hitaasthan sekolehdin kerääminen kävi, se kolehtvirskiin ̮ol niim pitkä ett ̮oikein. (Virolahti)
• Kun jokin ei luonnistu lainkaan, voidaan sanoa:Nii se käö kesällä mäel lasku sp. (Joroinen)
• Työ kääp kun tanssi ja raha tulloo kuj jootuu sp. (Sonkajärvi)
• siltä tytöltä käy niin nätistis se laulu. (Keuruu)
• se on se niitto ei se kaekilta käöˀ oekein riskiltäkkääm miehiltä. (Haapavesi)
• sekikalojen ravisteleminen verkosta niin nättiin kävi kun tòinen oli tòisella puolev venettä ja tòinen tòisella. (Ii)
• tottapa ne luuloot että se käöpiminulta täkintikkaus kun ne pakottaat siihen hommaan. (Kuhmo)
• ei ikääm myö ruohtalaista= ruotsia puhu, mitenkä se kävis. (Vermlanti)
• se kävè se kualem nii pikàsest. (Hinnerjoki)
• kyl maal munt= monta viisast on ko merèl vahìnk käỳ sp. (Pyhäranta)
• Hyvä ettei hullummin käiny, maa jäi vaik lato paloi sp. (Lohja)
• Arpojen ostamisesta:mää koìtan kans köpìllä jäätä kuis käỳ. (Vampula)
• käy pian niin ̮että vahti syä makkarat. (Pomarkku)
• monen käythin= monelle kävi sillä lailla ettei saanus sellastakaan kun olis saanu omasta kylästä. (Alahärmä)
• leikkookökkäväkijä= leikkuutalkooväkeä oli jos kuinka palijo näkemäs kuinka siinä käytihi= miten asia tapahtui kun paimenpoika tappoi Rannanjärven. (Nurmo)
• Ookko kuullu kuinka sen yhyren miehen on käyty, on käynyt. (Kurikka)
• se pitää käyrä äkkijä kul lampaam potkasemine sp. (Hattula)
• keväil ja syksyl kävi tiesyyni, tietarkastus. (Hollola)
• ei minun käiny kuinkaa vaikka kyläkeinu putosi. (Askola)
• ei se sem paremmaks tul nyt, mikä on käyn̆ny se on käyn̆ny. (Seiskari)
• Kaatuneelle lapselle:Älä huoĺ, nous yllää, vaik käikii noi otrasest! (Terijoki)
• käv halav̆vàus kolome kert̆too. (Kitee)
• Nyt siule pòeka parka vòep kä̀öväk kalapate kuha isäukko tulloo kottii. (Mikkeli)
• Kun jokin epäonnistuu, voidaan sanoa:Hyväst käy rouvan leivile ei palant eikä paistunt sp. (Virtasalmi)
• Minä lähen Helsinkiin piijaks, käv syvin eli matalin, kävi miten kävi. (Pielavesi)
• se kävi niin ku ennen Oulussa ja Oulussa ei käönym mitenkää sp. (Ristijärvi)
• snellien= kilttien imeisten käy värremmin= huonommin min ̮om pannu sem merkkii. (Vermlanti)
• en antai= anna periksi, käi syvält taik matalalt, kävi miten kävi. (Tyrö)
• Laehemaks on käyny, vaik oo munt vuat jo syätetty, sanos myllär myllys kivei. (Pyhämaa)
• Sanoin, etten ota rikasta miestä vaan köyhän:ja niin totta toisen kerran se sanomani kävi ihan totee. (Vihti)
• kyl se nainen raskaana ollessaan puhhuu aìna että hän kassoottaa = kasvattaa flikkaa, mutta pojjaaks ne on käỳny joka kerta. (Vampula)
• Kantapäät levveeksi kävi kun sitä ohraryynivelliä sekotti sillä sen kypsyminen oli hidasta. (Virrat)
• siinälankkusahalla sahattaessa kävi kälek kippeeks vasta₍alkusen, vasta-alkajan. (Orivesi)
• Kalpealle sairaalle:kyllä tee olette kans maan näköseks käyn̆ny! (Hattula)
• totta tiätystis se se ruumiin suu rupes irviin käymään kumsen suussa palava päret tuli lyhköseks ja valkee likenteli. (Hattula)
• Nii kauv̆va ku jiähä kä̀ypvedetään nuottaa, vielä jiä altakii vet tòiset. (Suomenniemi)
• Nuotalta tultua kiireenkää= kiireen kanssa vaan kalat pois paatista ja puhastam̆maa ettei ne käy vetelä̀ks. (Tytärsaari)
• Railotjäässä tulloot nii suurii, et ne jeäp käymätä kii. (Joutseno)
• jos ei miult jalkoi ois poikki käynt ni kyl me = minä paremàs kunnòs oisin. (Uusikirkko Vpl.)
• kaks talvee mie pijituota pukua ni se käi takapuolt miul rikki. (Uusikirkko Vpl.)
• Ihoon tulleesta naarmusta:Eipäs käynt verel ko maraskettu= marraskesi voa läks pois. (Sakkola)
• Kyl siul käyvyy aika pitkäks vuottais. (Pyhäjärvi Vpl.)
• Se käyp justiisa tuost halk. (Kurkijoki)
• Kirnuttaessa voikä̀y ensi siemenee, ja se kä̀y sitte käpylöehi, nokareihin. (Hirvensalmi)
• Tauti kovenoo ku liäkkeet vähenöö ja sairas käyp aina heikommaks sp. (Kaavi)
• Ei serusakko ihav valakoseksi käym millonkaa. (Saarijärvi)
• se kä̀ö silleˀ ˀilimalle= ilma muuttuu sellaiseksi, että siinä viĺja joutuu. (Konginkangas)
• Minäkös kävin ihmèisii= hämmästyin kum peäsin iseä kahtoo. (Sysmä)
• Jos lehmät talavella saisyödäkseen heinien mukana tullutta hiirempessää, lehmät kävi ripulille. (Keuruu)
• ne on ne hylykeekki niiv vähäksi käyny. (Raahe)
• sieniin aekana se lehmä käöpi laeskemmaksi kottiin tulemaan. (Puolanka)
• ne käy rupeen, tulevat rupisiksi. (Vermlanti)
• taas kävitaivas pilvee, satamaaha se käy jällee. (Tyrö)
• mitäs miä sellaastlääkettä käyj juamah jok ̮ei kerram mitään avista, auta. (Kymi)
• Vanha mies kuolemaa tekevälle vaimolleen:työ taijattakkii nyt käyvä lähtemää. (Lappee)
• Ette voi mennä tekemään heinää tällä säällä:ettähä työ heinäle ku vettä käyp satamaa! (Ruokolahti)
• Hirsimäki lienee saanut nimensä siitä, että mäelläjoku ol käynt nuora jatkoks, hirttäytynyt. (Nuijamaa)
• Naisesta, joka ilmiantoi valkoisia kansalaissodan aikana: se käikii kätyriks. (Muolaa)
• Perheeseen syntyi lapsia tiheään: Niihä niitälapsia käi tulemaa ko jänekseel poikii. (Koivisto)
• Pien lint ko kävvyy tekemiä liijja suurta munnua ni repijiä perse sp. (Sakkola)
• Hän söi niin paljon, ettäkäi halkiimoa, oli haljeta. (Sakkola)
• Sadussa piru kysyy mieheltä: et sie käy miu kansai töihe? (Sakkola)
• Lasta nukkumaan pantaessa hänelle sanotaan:Käy kuuntelemmuaa hiuksen kasvuu. (Pyhäjärvi Vpl.)
• Yks mies käi rokkoa keittämeä, muut miehet mäntii työtä roatamoa. (Parikkala)
• Elä käy hullun kansa huastamaa eläkkä vasikan kansa juoksemaa sp. (Punkaharju)
• sinnes se vain kävi makkamha laiska. (Vesisaari)
• käyvvää vaikka vettoo, lyödään vetoa! (Tyrö)
• käivät yksii leipii, menivät naimisiin. (Tyrö)
• seinät – – vettä käivät virtaamaa. (Kolppana)
• naiset kävvät torumaa mitä vastmiehet juovat aiv viinaa, sit taas tulloo riita. (Moloskovitsa)
• ei niitä pieniä peltoja oikeen käyh heinällä pitääkkää. (Alahärmä)
• ei käysik koviv vähällen itikootakaam= lehmiäkään panemine. (Nurmo)
• ei niitä käynys säkissä jauhoja säilyttäminen koska hiiret olisivat purreet säkit hajalle. (Orivesi)
• eihän sielsaunassa nyt keikkumaankan käynyr rupiamiin. (Padasjoki)
• kalahaa käyp perkaa puukon kans. (Myrskylä)
• Mut eihäm miun käynt sitä hapattamalla tehtyä vehnästä syömine. (Taipalsaari)
• kä̀yp se syönti syönnim piälev vuan ei lyönti lyönnim piäle sp. (Kiihtelysvaara)
• puun kuppeesta èi tuulisella ilimalla èi kä̀öˀ ammunti vaan pitää ampua käsivaralta. (Juuka)
• jo kä̀öp immeisii mänemine hevoⁱsila tuota tietä myöte kun tuli lunta. (Juva)
• èihä sitä joka kohtaan kä̀ön nuottoo potkemine, tarvihtoo tieteem missä on ap̆paa, apaja. (Haukivuori)
• Ei koiroa käy karvaa kahtomine sp. (Multia)
• se lehemä on niiˀ ˀàetomusaitauksessa pysymätön ettèi sitä kä̀öp pittee karjassa. (Konginkangas)
• Tuulastamisesta:sitä ei käyt tehäkkeä ku syksyllä pimiillä ajalla. (Jämsä)
• ei niitäkäärmeitä käyh henkiin heittäminen, jättäminen. (Vimpeli)
• kyllä siinätalossa oikein kävi yötä oleminen. (Himanka)
• ne ei ookkaaˀ olleet juoppoja Haapavedellä, eikähän siellä se juoppous käökkään kun se om maansyvämmessä. (Haapavesi)
• joko se kävisin nyt teiltä soaminen jonku litram maetoa? (Ristijärvi)

Samples in Old Finnish

• (1600) VRkäydä rumin edellä prodire in funus, gåå för lijk; käydä schoulua visitare scholas, gåå til schole, frequentare ludum literarium
• (1650) Flänsimeri, joca käy caiken maan ymbärins océanus, wästerhafwet, som sträcker sigh om heela werlden; matala, josta taitan käydä ylitze vadum, waadh, grund, ther man kan gå öfwer; hepo hywä käymään gradarius, gångare; joca edellä käy anteambulo, en föregångare; edellä käyden tiellä johdattaja praevius, then som föregår och wijsar wägen
• (1700) Jkäydä eo, ambulo, incedo, går
• (1750) JlisP 145reser; gäsa; olu käy; blifwer; vesi käy kylmäxi; kieli käy kambelaxi; wiima käy; kävi kaupungisa war förrest til staden
• (1750) JlisKkäydä yökengässä puellarum connubia noctu petere, gå om nätterna och fria, Botn. Sept.; fermentesco, gäser; olu käy ölet gäser
• (1750 1700) G I 340cs.v. karja: käydä karjasa gå i wall; 378a = J; gjäser, gäller, fermentor, valeo; käy syömään, käy rualle gå, kom och äta; käyden gåendes, til fots; käydesäs då du går; käyden maat lepyisemmät prov.; käykämme lät oss gå; 378b minä käwin sjellä jag war där; hän käwi päälleni öfwerföll mig, anföll; siwun käywwyk må gå förbij, run.; saisin käywwä jag finge gå; käwitkös geck du, reste du, fälades du; käwitkös minun kotoni, wajelsitkos wainioni war du hemma hos oss, fälades du genonom [!] wåra åkrar, ängar; käypi käteen går wäl til handa, lyckas; ej käynyt hywin käteen det misslyckades; ej käy nyt wäkeyxeni jag kan ej nu hielpa, har ej råd, förmår ej; ej ilo ilolle käynyt run. det wanckade ej sådan glädje, det blef ej så glädiefult; olu käy öhlet gäser; rahasta se käy det gäller, som penning går för mynt; käypi karwalleni det ryser i mig, gör ondt; oli käynynnä kylissä pro käynyt poet. hade gått, wandradt i byarne; joka käwyy (secundum dialect. Laihelaens.) pro käwi hänen sydämmelleen ja mjelelleen som gick til sinnes; 378c emmä käymästä epeä jag nekar dig ej, at gå; lapsi oppii käymään barnet lär sig gå; käymällä se tuli kom til fots; saatijn kello käymään, juoma käymään feck klockan, at gå, drickat, at gäsa

• Martti 63Koll 1648 92käykän puoli oia cummangin pellon pälleLju 1601 54ålkan
• Martti 78Koll 1648 109Sano toinen Raian käyuän wäreillenLju 1601 65mutka raian omans oleuan
• Sor 1621 7[Kylän] ohitze kävi swri maan tie
• B^1–4 2 Ms 25:32Cuusi haara pitä käymän ulos hänen [kynttiläjalan] kyljistäns
• B^1–4 2 Ms 26:28corennot pitä keskeldä lautoja käymän, yhdest culmast nijn toiseen
• B¹ 4 Ms 3:26[Esipiha] käy asuinsia ja Altarita ymbärinsB^2–4on – – Altarin päälle ymbärins
• Forseen 1738 102RWL 1759 80RWL 1808 83Weräjä ja krinti, josta kylän tie käypi
• JAFro 1791 50[Lintujen höyhenet] jotka niin somaisa juowisa käywät
• Alm 1806 B3bkoetaan [suden]aidan kansa käydä lästä wuorten partaita

Translations