Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelututan |
| sinä | arvelututat |
| hän | arvelututtaa |
| me | arvelututamme |
| te | arvelututatte |
| he | arvelututtavat |
Perfect
| minä | olen arvelututtanut |
| sinä | olet arvelututtanut |
| hän | on arvelututtanut |
| me | olemme arvelututtaneet |
| te | olette arvelututtaneet |
| he | ovat arvelututtaneet |
Imperfect
| minä | arvelututin |
| sinä | arvelututit |
| hän | arvelututti |
| me | arvelututimme |
| te | arvelututitte |
| he | arvelututtivat |
Pluperfect
| minä | olin arvelututtanut |
| sinä | olit arvelututtanut |
| hän | oli arvelututtanut |
| me | olimme arvelututtaneet |
| te | olitte arvelututtaneet |
| he | olivat arvelututtaneet |
Negative
Present
| minä | en arvelututa |
| sinä | et arvelututa |
| hän | ei arvelututa |
| me | emme arvelututa |
| te | ette arvelututa |
| he | eivät arvelututa |
Perfect
| minä | en ole arvelututtanut |
| sinä | et ole arvelututtanut |
| hän | ei ole arvelututtanut |
| me | emme ole arvelututtaneet |
| te | ette ole arvelututtaneet |
| he | eivät ole arvelututtaneet |
Imperfect
| minä | en arvelututtanut |
| sinä | et arvelututtanut |
| hän | ei arvelututtanut |
| me | emme arvelututtaneet |
| te | ette arvelututtaneet |
| he | eivät arvelututtaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut arvelututtanut |
| sinä | et ollut arvelututtanut |
| hän | ei ollut arvelututtanut |
| me | emme olleet arvelututtaneet |
| te | ette olleet arvelututtaneet |
| he | eivät olleet arvelututtaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelututtanen |
| sinä | arvelututtanet |
| hän | arvelututtanee |
| me | arvelututtanemme |
| te | arvelututtanette |
| he | arvelututtanevat |
Perfect
| minä | lienen arvelututtanut |
| sinä | lienet arvelututtanut |
| hän | lienee arvelututtanut |
| me | lienemme arvelututtaneet |
| te | lienette arvelututtaneet |
| he | lienevät arvelututtaneet |
Negative
Present
| minä | en arvelututtane |
| sinä | et arvelututtane |
| hän | ei arvelututtane |
| me | emme arvelututtane |
| te | ette arvelututtane |
| he | eivät arvelututtane |
Perfect
| minä | en liene arvelututtanut |
| sinä | et liene arvelututtanut |
| hän | ei liene arvelututtanut |
| me | emme liene arvelututtaneet |
| te | ette liene arvelututtaneet |
| he | eivät liene arvelututtaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelututtaisin |
| sinä | arvelututtaisit |
| hän | arvelututtaisi |
| me | arvelututtaisimme |
| te | arvelututtaisitte |
| he | arvelututtaisivat |
Perfect
| minä | olisin arvelututtanut |
| sinä | olisit arvelututtanut |
| hän | olisi arvelututtanut |
| me | olisimme arvelututtaneet |
| te | olisitte arvelututtaneet |
| he | olisivat arvelututtaneet |
Negative
Present
| minä | en arvelututtaisi |
| sinä | et arvelututtaisi |
| hän | ei arvelututtaisi |
| me | emme arvelututtaisi |
| te | ette arvelututtaisi |
| he | eivät arvelututtaisi |
Perfect
| minä | en olisi arvelututtanut |
| sinä | et olisi arvelututtanut |
| hän | ei olisi arvelututtanut |
| me | emme olisi arvelututtaneet |
| te | ette olisi arvelututtaneet |
| he | eivät olisi arvelututtaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| arvelututtakaami; arvelututtakaani |
| (sinä) | arvelututa |
| (hän) | arvelututtakoon |
| (me) | arvelututtakaamme |
| (te) | arvelututtakaa |
| (he) | arvelututtakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon arvelututtanut |
| (he) | olkoot arvelututtaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni arvelututtako |
| (sinä) | älä arvelututa |
| (hän) | älköön arvelututtako |
| (me) | älkäämme arvelututtako |
| (te) | älkäätte arvelututtako |
| (he) | älkööt arvelututtako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko arvelututtanut |
| (sinä) | älä ole arvelututtanut |
| (hän) | älköön olko arvelututtanut |
| (me) | älkäämme olko arvelututtaneet |
| (te) | älkäätte olko arvelututtaneet |
| (he) | älkööt olko arvelututtaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelututtaneisin |
| sinä | arvelututtaneisit |
| hän | arvelututtaneisi |
| me | arvelututtaneisimme |
| te | arvelututtaneisitte |
| he | arvelututtaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin arvelututtanut |
| sinä | lienisit arvelututtanut |
| hän | lienisi arvelututtanut |
| me | lienisimme arvelututtaneet |
| te | lienisitte arvelututtaneet |
| he | lienisivät arvelututtaneet |
Negative
Present
| minä | en arvelututtaneisi |
| sinä | et arvelututtaneisi |
| hän | ei arvelututtaneisi |
| me | emme arvelututtaneisi |
| te | ette arvelututtaneisi |
| he | eivät arvelututtaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi arvelututtanut |
| sinä | et lienisi arvelututtanut |
| hän | ei lienisi arvelututtanut |
| me | emme lienisi arvelututtaneet |
| te | ette lienisi arvelututtaneet |
| he | eivät lienisi arvelututtaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | arvelututtaon |
| sinä | arvelututtaos |
| hän | arvelututtakoon |
| me | arvelututtakoomme |
| te | arvelututtakootte |
| he | arvelututtakoot |
Perfect
| minä | ollon arvelututtanut |
| sinä | olkootte arvelututtanut |
| hän | olkoon arvelututtanut |
| me | olkoomme arvelututtaneet |
| te | olkootte arvelututtaneet |
| he | olkoot arvelututtaneet |
Negative
Present
| minä | ällön arvelututa |
| sinä | ällös arvelututa |
| hän | älköön arvelututtako |
| me | älköömme arvelututtako |
| te | älköötte arvelututtako |
| he | älkööt arvelututtako |
Perfect
| minä | ällön ollo arvelututtanut |
| sinä | ällös ollo arvelututtanut |
| hän | älköön olko arvelututtanut |
| me | älköömme olko arvelututtaneet |
| te | älköötte olko arvelututtaneet |
| he | älkööt olko arvelututtaneet |