kulkea – Finnish with old forms verb conjugation

Finnish with old forms verb forms of kulkea

Warning! This page contains a lot of Finnish verb forms that do not exist in today's Finnish. Click here to conjugate today's Finnish verbs.

The obsolete and archaic forms are marked in purple.

The Finnish verb conjugations are grouped in three conjugation tables:

Active

Indicative Mood

Affirmative

Present

minäkuljen
sinäkuljet
hänkulkee
mekuljemme
tekuljette
hekulkevat

Perfect

minäolen kulkenut
sinäolet kulkenut
hänon kulkenut
meolemme kulkeneet
teolette kulkeneet
heovat kulkeneet

Imperfect

minäkuljin
sinäkuljit
hänkulki
mekuljimme
tekuljitte
hekulkivat

Pluperfect

minäolin kulkenut
sinäolit kulkenut
hänoli kulkenut
meolimme kulkeneet
teolitte kulkeneet
heolivat kulkeneet

Negative

Present

minäen kulje
sinäet kulje
hänei kulje
meemme kulje
teette kulje
heeivät kulje

Perfect

minäen ole kulkenut
sinäet ole kulkenut
hänei ole kulkenut
meemme ole kulkeneet
teette ole kulkeneet
heeivät ole kulkeneet

Imperfect

minäen kulkenut
sinäet kulkenut
hänei kulkenut
meemme kulkeneet
teette kulkeneet
heeivät kulkeneet

Pluperfect

minäen ollut kulkenut
sinäet ollut kulkenut
hänei ollut kulkenut
meemme olleet kulkeneet
teette olleet kulkeneet
heeivät olleet kulkeneet

Potential Mood

Affirmative

Present

minäkulkenen
sinäkulkenet
hänkulkenee
mekulkenemme
tekulkenette
hekulkenevat

Perfect

minälienen kulkenut
sinälienet kulkenut
hänlienee kulkenut
melienemme kulkeneet
telienette kulkeneet
helienevät kulkeneet

Negative

Present

minäen kulkene
sinäet kulkene
hänei kulkene
meemme kulkene
teette kulkene
heeivät kulkene

Perfect

minäen liene kulkenut
sinäet liene kulkenut
hänei liene kulkenut
meemme liene kulkeneet
teette liene kulkeneet
heeivät liene kulkeneet

Conditional Mood

Affirmative

Present

minäkulkisin
sinäkulkisit
hänkulkisi
mekulkisimme
tekulkisitte
hekulkisivat

Perfect

minäolisin kulkenut
sinäolisit kulkenut
hänolisi kulkenut
meolisimme kulkeneet
teolisitte kulkeneet
heolisivat kulkeneet

Negative

Present

minäen kulkisi
sinäet kulkisi
hänei kulkisi
meemme kulkisi
teette kulkisi
heeivät kulkisi

Perfect

minäen olisi kulkenut
sinäet olisi kulkenut
hänei olisi kulkenut
meemme olisi kulkeneet
teette olisi kulkeneet
heeivät olisi kulkeneet

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Present

kulkekaami; kulkekaani
(sinä)kulje
(hän)kulkekoon
(me)kulkekaamme
(te)kulkekaa
(he)kulkekoot

Perfect

(hän)olkoon kulkenut
(he)olkoot kulkeneet

Negative

Present

älkäämi; älkääni kulkeko
(sinä)älä kulje
(hän)älköön kulkeko
(me)älkäämme kulkeko
(te)älkäätte kulkeko
(he)älkööt kulkeko

Perfect

älkäämi; älkääni olko kulkenut
(sinä)älä ole kulkenut
(hän)älköön olko kulkenut
(me)älkäämme olko kulkeneet
(te)älkäätte olko kulkeneet
(he)älkööt olko kulkeneet

Eventive Mood

Affirmative

Present

minäkulkeneisin
sinäkulkeneisit
hänkulkeneisi
mekulkeneisimme
tekulkeneisitte
hekulkeneisivat

Perfect

minälienisin kulkenut
sinälienisit kulkenut
hänlienisi kulkenut
melienisimme kulkeneet
telienisitte kulkeneet
helienisivät kulkeneet

Negative

Present

minäen kulkeneisi
sinäet kulkeneisi
hänei kulkeneisi
meemme kulkeneisi
teette kulkeneisi
heeivät kulkeneisi

Perfect

minäen lienisi kulkenut
sinäet lienisi kulkenut
hänei lienisi kulkenut
meemme lienisi kulkeneet
teette lienisi kulkeneet
heeivät lienisi kulkeneet

Optative Mood

Affirmative

Present

minäkulkeon
sinäkulkeos
hänkulkekoon
mekulkekoomme
tekulkekootte
hekulkekoot

Perfect

minäollon kulkenut
sinäolkootte kulkenut
hänolkoon kulkenut
meolkoomme kulkeneet
teolkootte kulkeneet
heolkoot kulkeneet

Negative

Present

minäällön kulje
sinäällös kulje
hänälköön kulkeko
meälköömme kulkeko
teälköötte kulkeko
heälkööt kulkeko

Perfect

minäällön ollo kulkenut
sinäällös ollo kulkenut
hänälköön olko kulkenut
meälköömme olko kulkeneet
teälköötte olko kulkeneet
heälkööt olko kulkeneet

Passive

Indicative Mood

Affirmative

Present

kuljetaan

Perfect

on kuljettu

Imperfect

kuljettiin

Pluperfect

oli kuljettu

Negative

Present

ei kuljeta

Perfect

ei ole kuljettu

Imperfect

ei kuljettu

Pluperfect

ei ollut kuljettu

Potential Mood

Affirmative

Present

kuljettaneen

Perfect

lienee kuljettu

Negative

Present

ei kuljettane

Perfect

ei liene kuljettu

Conditional Mood

Affirmative

Present

kuljettaisiin

Perfect

olisi kuljettu

Negative

Present

ei kuljettaisi

Perfect

ei olisi kuljettu

Imperative Mood

Affirmative

Present

kuljettakoon

Perfect

olkoon kuljettu

Negative

Present

älköön kuljettako

Perfect

älköön olko kuljettu

Eventive Mood

Affirmative

Present

kuljettaneisiin

Perfect

lienisi kuljettu

Negative

Present

ei kuljettaneisi

Perfect

ei lienisi kuljettu

Optative Mood

Affirmative

Present

Perfect

Negative

Present

ällön kuljettako
ällös kuljettako
älköön kuljettako
älköömme kuljettako
älköötte kuljettako
älkööt kuljettako

Perfect

ällön oltako kuljettu
ällös oltako kuljettu
älköön oltako kuljettu
älköömme oltako kulkeneet
älköötte oltako kulkeneet
älkööt oltako kulkeneet

Nominal Forms

Infinitives

I Infinitive (Base Form)

kulkea

II Infinitive

Active Inessivekulkiessa
Active Instructivekulkien
Passive Inessivekuljettaessa

III Infinitive

Active Inessivekulkemassa
Active Elativekulkemasta
Active Illativekulkemaan
Active Adessivekulkemalla
Active Abessivekulkematta
Active Instructivekulkeman
Passive Instructivekuljettaman

IV Infinitive

Active Nominativekulkeminen
Active Partitivekulkemista

V Infinitive

kulkemaisillani

Participles

Active 1st Participlekulkeva
Active 2nd Participlekulkenut
Active 3rd Participlekulkema
Passive 1st Participlekuljettava
Passive 2nd Participlekuljettu

Other

Examples in Finnish Dialects

kulkea
Examples
  • se kiartokoulu ol sit, samà latua kulk ko kinkerikki, ain samàs paikka ol sit kuus viikko keväisin. (Hinnerjoki)
  • kolmatta rekie vetävähevonen on sit neĺivuotias, että se kulkee se vuoś aina sen ajotalven iellä. (Padasjoki)
  • se ol se työ kulkevanaa niinku paremmin ku ol sit sakkii. (Myrskylä)
  • Veljeksistä toinen muutti muualle, eikä taloon jäänyt osaa kyntää: nyt ku erkeniit, nyt ̮ei kyntö kulek̆koa. (Lemi)
  • Lampaanvilla on pestävä ennen käyttöönottoa: ei neulomine kulej jos ̮et pesel lankoa ensittäi. (Lemi)
  • heä jo joulu al sel laittokankaan kutomisen alulle, eihä se o kulkent mihikeä, kangasta ei ole syntynyt tuumaakaan. (Lemi)
  • Ala vaan leipoa, kyl se rupiaa siintä kulkemaan. (Virolahti)
  • paremi kulk se kauppa kun antoi velaksi. (Sakkola)
  • meillä tàet̆taa yksissä ijät kulukkee, taidamme olla samanikäisiä. (Pielisjärvi)
  • Ny uitto kulukee mukavasti ko on näim passelisti vettä. (Ullava)
  • jo alakaa ikäkik kulukees sinnem miehen ijällep paremmin. (Sotkamo)
  • minnekkääm päen se nyt se sota kulukoo. (Sotkamo)
  • nyt lähti kulukemaan kaekki assiet. (Kajaani)
  • Ennen köyhdyttiin, mutta siitä lähtiin on elämä kulukenup päenvastaseen suuntaan vaurastumista kohti. (Puolanka)
  • töykeä= hidas imeinen, silt ei kule mikään työ. (Vermlanti)
  • Suomalaissyntyinen palvelijatar ei osannut ruotsia: ei kulkennaa ruohti. (Vermlanti)
  • kun ei tiuhtuus= viriö avaannu ei kangas kule. (Vermlanti)
  • pumppuvaunus ei saanuk kuljettuu ratapölkkyjä. (Vihti)
  • varpunen toi aina vähän erästään= kerrallaan sev verran ku han sai kulkeen. (Lempäälä)
  • Saimme kerran suunnattomasti kuoreita: niitä oli niim paljo kum paatilla sai kulkeen. (Urjala)
  • Viä terveisijäki kotija. – Kyl niitä täsä kulkee, vaikka kuinka paljo, kourallinen tai hevoskuarma sp. (Humppila)
  • paremmiha neLemin perunat kulkuo kaupaks ain kuin naapuripitäjien perunat. (Lemi)
  • Sanoi, että millä kèinoh hiän sàisit tuon hèinänyppään kulukem̆maan tuonnem mökille. (Kiihtelysvaara)
  • Ennen kannoin viidentoista kilon jauhoeriä kaupasta van nyt èi kulek kymmentäkkääk killoo. (Juuka)
  • Siinä nyt siinä soahvissa sitte kuloki siinä kuuskymmentä litroo vettä. (Kerimäki)
  • missähäm minä saesin tuota maetoa kulukemaan kun ei oop pulloja. (Kajaani)
  • se kesällä heinäaekana ei se renki joutanus sitä postie kulettammaan ja minä sitä postie kuletin, se oli niin kevyˀ että se pyörällä kuluki. (Puolanka)
  • sesanomalehti harvakseltaan kulkee, ilmestyy. (Vihti)
  • kirveet oli kulkenum= kadonneet muuton siältä, eì siä̀ olluk ko kaks pahhaa käỳsää. (Vampula)
  • kaalit ja kàekki ne lähti kulukemaan, varastettiin kasvimaalta. (Kajaani)
  • Leik.: Mnu rahan kylkke on kirjotettu ett ank kulkki. (Laitila)
  • Se on kulkenup polvi polvelt se juttu. (Somero)
  • s ̮olìtrakooma semmosta taùtia että oìkeen kulki vähä̀n aìkaa sillai ko rutòk kulkee. (Vampula)
  • sukukunnittaasin kulukoo huaruus. (Alahärmä)
  • Talon rasituksena oli ukko, joka sai talosta elatuksensa: se ukko kulok sen talo mukana – – ostpa sen talo kuka hyvvää se siinä kulok vua. (Juva)
  • En tiijjäm mikä tàeka siinä oĺettä vyö oli punainen se oĺ se malli kulukemassa vuan. (Nilsiä)
  • tässä Korhosen suvussa on kulukenna pitkäm matkoo nuottein tunteminen. (Sotkamo)
  • ei ne pakkasen mukana kulet tauvit semmosen suven iliman= suojailman mukana ne kulukoo. (Kuhmo)
  • setaipumus varastamiseen toesilla verissä kulkoo. (Paltamo)
  • se niinkun toesie sukuja kulukisis se luun katkieminen. (Ristijärvi)
  • seviulu on ollus setällä nuorena poekana ja se om mies mieheltä kulukenna. (Puolanka)
  • paljoko se sillävanhalla, maasta löydetyllä kuparirahalla tahtoo, kun ̮ei se kolmella vehnäjaohosäkillä kule, kun se ei vaihdu kolmeen vehnäjauhosäkkiin. (Vermlanti)
  • ei sejoki Lapìjoè nimèl siälHinnerjoen kirkonkylässä kulje, kyl mä siit poika olè, olen siitä varma. (Hinnerjoki)
  • ku semyyty lehmä kulukoo siälläkansanhuollon kirjoissa viäläkim meirän nimis. (Nurmo)
  • Sua on niim piäni, sentähren sitä Pikkusuaks kuttutaan, semmottena se kulkee. (Loppi)
  • nekih sit silmärruokaa ittelleh laittaavat, että kulkisvat rikkah kirjois, mut tarpehistah eivät piläl lukuu. (Iitti)
  • siitä ne sittä ukollen anto sem perhanan nimej ja, ja senimi se kuluki koko siinä pòikakaŕjassa, poikajoukossa. (Kiihtelysvaara)
  • Kolkkakalaa nimitetään täällä hamarakalaksi: hamarakalana se teälä kuloki. (Sääminki)
  • Sanaa voi käyttää kirosananakin: se suattaa kir̆ròuksen summastàek kulukkee. (Nilsiä)
  • kyllä nehuuliharput niinko suuharpun nimellä kuluki. (Himanka)
  • minn ̮oon seittemänneltä lähtiin kulukenuk kalasaki täyvestä miehestä aina. (Saloinen)
  • jos seleski kulukoo miehesäs suvun nimellä asiakirjoissa. (Sotkamo)
  • se mies on täperället tehnyt talosaoli rovasti sanonut aivan joen äyräälle rakennetusta talosta, Täperänä kulukoo se talo ilimosen ikäsä. (Ristijärvi)
  • kyllä se kulkoo täyvestä. (Vermlanti)
  • ne soa kulkea kahesta miehestä. (Vermlanti)
  • kyllä tämä pàekka on kirkonkyllään tulluk kulettua, tämän talon katsotaan kuuluvan kirkonkylään. (Pihtipudas)
  • se kulkee pikkukalar roikasa= lasketaan pikkukaloihin kuuluvaksi jos ahventa ja särkiä on. (Rovaniemi)
  • terätjalkineista jeäny talon nurkkiin kulkemaan, siell àina valkattiin työjalkineet. (Padasjoki)
  • mie oti eile venehèst nuo piittalauvat= soutajan istuimet kulkemàst. (Uusikirkko Vpl.)
  • Vanhasta, loppuun kuluneesta vaatteesta: Se on kuittisa kulukenna ja verosa vetännä sp. (Iisalmi)
  • tuolla kuluk vanha petkelet tuolla. (Luhanka)
  • villat on kulkennavarastossa jotta ne ov vanunna, on kun turkki. (Vermlanti)
  • Jos syödessä jäi vaikka velliä vähän vaan vadin pohjalle, sanoi emäntä: syökää nyt tuo kaikki pois kulkemasta. (Ruovesi)
  • s ̮on aiva jokirantoja kulukenum maantiä. (Lapua)
  • Aitan yläkerran edessä oli käytävä: sielhää kulki se sola ylhääl. (Myrskylä)
  • riihe katokse alitse kulk oikei se punasii kohttie= oikotie sisällissodan aikana. (Uusikirkko Vpl.)
  • No meijän muat kulukoo nuihen vuoriin kautta ja kulukoohan ne nuihennii suon riekaleihen kautta. (Kontiolahti)
  • tämäremmi kulk̆koohevosen mahaˀ ˀalati, tämä seläm peälite. (Juuka)
  • Lötön= matalareunaisen tuohivirsun nàohat kuluk̆koo läpi korvakor rèik̆kiin. (Pielisjärvi)
  • Siinätoimikaskankaassa se tòem= kuvion koholla oleva juomu kulok nòenikkääv viistoo. (Virtasalmi)
  • täm ̮or rintapuukangaspuissa, sem päällitek kangas kulukoo. (Pihtipudas)
  • parsillen lyyvvääl lyhteet pystyynriihessä, pyöreet puut kulukee niin taajassa= ovat niin lähellä toisiaan että mavotkin= madotkin tullee alas. (Pihlajavesi)
  • Metsätöissä hakkuu-urakasta, kunkin hakattavasta alueesta: toesem miehen etu kulukoo tuossa. (Sotkamo)
  • vuorijono kulukoo Kuirivoaralta Salamisilleˀ asti. (Puolanka)
  • Joki kulkee Riittohyhmää ja hyytää pohjaan. (Kittilä)
  • tämä tie kulkoo kirkollen. (Vermlanti)
  • rautatie ja= myös kulki siel allaal. (Tyrö)
  • mää katoimtaskulampulla mitä kello kulki. (Vihti)
  • ol sellasset kosket ainamyllyn lähellä, lopulthaa nekii rupes jo sähköl kulkemaa. (Myrskylä)
  • sekello kulukoo vähän eellempänä. (Kajaani)
  • mylly kulkoo. (Vermlanti)
  • Aika on kulkenuj ja saunat ovat tulleet hienommiksi. (Nummi)
  • Kuules vuos jo kulkemassa pojan kuolemasta. (Heinola)
  • mulla oj jo seittemäs vuosi seittemättä kulukemasa. (Hailuoto)
  • perttulin ja mikkelin väli kun on lähtennä kulukemaan niin lehdet alkavat kellastua. (Ristijärvi)
  • kun se kuukaos on kulkenna. (Vermlanti)
  • Iltapuhteen kuluminen katsottiin tähdistä: niilä oĺ merkit tähissä, kuinka kaovvan oĺ ilta kulken̆naa. (Vermlanti)
  • Syynitie on sellainen tie johona syyni kulukoo päällä, jonka viranomaiset tarkastavat vuosittain. (Nurmo)
  • Se pohjakylä kulki ain niiku vähä ees, oli kehityksessä edellä. (Lavansaari)
  • Myö tuon Tiinan kansa kuletaa yhtä vuotta, olemme syntyneet samana vuonna. (Vieremä)
  • semämmi on semmonem peäsiä̀esem mukana kulukeva ruoka. (Pihtipudas)
  • kahellàesta lihhoa kuluk= oli tarjolla ser rokkapuuron kansa. (Konginkangas)
  • sitähän on toesen kerran lassa= lapsena kun yheksättä kymmentä jo kulukoo. (Kajaani)
  • meijäm pittää ajam mukana kulukea etteem päen ja hankkia radiot ja muut niin kuin aika vaatii. (Ristijärvi)
  • kulukoo aevan etunenän miehenä opinnoissa. (Puolanka)
  • eiko s ̮ole ne jokka etunokàsa kulkeva, ovat uranuurtajia, johtajia? (Raisi)
  • sen tiheämpään kun kuurot kulkoo= synnytyspoltot seuraavat toisiaan sen nopeampaam peäsöö tauvvista. (Vermlanti)

Verbs similar to 'kulkea'

sulkea, kokea, koskea, kuhkia, kukkia, kukkua, kultaa, kulua, kutea, lukea,

Translations

  • travel, pass from here to there; transmit
  • ride, to sail, float on the water
  • run, to extend in space or through a range
  • run, of a machine, to be operating normally
  • journey, to travel, to make a trip or voyage
  • pass, to go by, over, or through
  • ply, to travel over regularly
  • ease, To proceed with little effort
  • span, to extend through the distance between or across
  • trend, To have a particular direction; to run; to stretch; to tend
  • trip, to make a trip
  • render, to pass; to run; said of the passage of a rope through a block, eyelet, etc.
  • traverse, to travel across, often under difficult conditions