Hyphenation: o‧soit‧taa
Indicative
Present
| Sg.1 | osoitan |
| Sg.2 | osoitat |
| Sg.3 | osoittaa |
| Pl.1 | osoitamma |
| Pl.2 | osoitatta |
| Pl.3 | osoittaat; osoittavat; osoitettaa |
| Impersonal | osoitettaa |
Imperfect
| Sg.1 | osoitin |
| Sg.2 | osoitit |
| Sg.3 | osoitti |
| Pl.1 | osoitimma |
| Pl.2 | osoititta |
| Pl.3 | osoittiit; osoittivat; osoitettii |
| Impersonal | osoitettii |
Conditional
| Sg.1 | osoittaisin |
| Sg.2 | osoittaisit |
| Sg.3 | osoittais |
| Pl.1 | osoittaisimma |
| Pl.2 | osoittaisitta |
| Pl.3 | osoittaisiit; osoittaisivat; osoitettais |
| Impersonal | osoitettais |
Potential
| Sg.1 | osoittanen |
| Sg.2 | osoittanet |
| Sg.3 | osoittannoo |
| Pl.1 | osoittanemma |
| Pl.2 | osoittanetta |
| Pl.3 | osoittannoot |
| Impersonal | osoitettanoo |
Imperative
| Sg.2 | osoittaist; osoita |
| Sg.3 | osoittakkoo |
| Pl.2 | osoittakkaa |
| Pl.3 | osoittakkoot |
| Impersonal | osoitettakoo |
Infinitives
| I Infinitive | osoittaa |
| II Infinitive, inessive | osoittaes |
| II Infinitive, instructive | osoittaen |
| III Infinitive, illative | osoittammaa |
| III Infinitive, inessive | osoittamas |
| III Infinitive, elative | osoittamast |
| III Infinitive, abessive | osoittamata |
| IV Infinitive, nominative | osoittamiin |
| IV Infinitive, partitive | osoittamista; osoittamist |
Participles
| Active Present | osoittava |
| Passive Present | osoitettava |
| Active Past | osoittant; osoittanut |
| Passive Past | osoitettu |
Verbs conjugated like osoittaa
vilahtaa,
upottaa,
seisattaa,
seisohtaa,
seisottaa,
saauttaa,
toimittaa,
kasvattaa,
vihmoittaa,
aatuttaa,
huitsuttaa,
tavoittaa,
painuttaa,
punettaa,
kloksuttaa,
vurahtaa,
napsuttaa,
nagrattaa,
nagrahtaa,
arvoittaa, etc. (List truncated at 20 verbs)
Etymology
From osa (“part”) + -oittaa. Akin to Finnish osoittaa (“to indicate”). See: Finnish with old forms '
osoittaa'.
Sample Sentences