Hyphenation: ih‧me‧tel‧lä
Indicative
Present
| Sg.1 | ihmettelen |
| Sg.2 | ihmettelet |
| Sg.3 | ihmettellöö |
| Pl.1 | ihmettelemmä |
| Pl.2 | ihmettelettä |
| Pl.3 | ihmettellööt; ihmettelevät; ihmetellää |
| Impersonal | ihmetellää |
Imperfect
| Sg.1 | ihmettelin |
| Sg.2 | ihmettelit |
| Sg.3 | ihmetteli |
| Pl.1 | ihmettelimmä |
| Pl.2 | ihmettelittä |
| Pl.3 | ihmettelliit; ihmettelivät; ihmeteltii |
| Impersonal | ihmeteltii |
Conditional
| Sg.1 | ihmettelisin |
| Sg.2 | ihmettelisit; ihmettelliist |
| Sg.3 | ihmettelis |
| Pl.1 | ihmettelisimmä |
| Pl.2 | ihmettelisittä |
| Pl.3 | ihmettelisiit; ihmettelisivät; ihmeteltäis |
| Impersonal | ihmeteltäis |
Potential
| Sg.1 | ihmetellen |
| Sg.2 | ihmetellet |
| Sg.3 | ihmetellöö |
| Pl.1 | ihmetellemmä |
| Pl.2 | ihmetellettä |
| Pl.3 | ihmetellööt |
| Impersonal | ihmeteltänöö |
Imperative
| Sg.2 | ihmettele |
| Sg.3 | ihmetelköö |
| Pl.2 | ihmetelkää |
| Pl.3 | ihmetelkööt |
| Impersonal | ihmeteltäköö |
Infinitives
| I Infinitive | ihmetellä |
| II Infinitive, inessive | ihmetellees |
| II Infinitive, instructive | ihmetellen |
| III Infinitive, illative | ihmettelömää |
| III Infinitive, inessive | ihmettelömääs |
| III Infinitive, elative | ihmettelömäst |
| III Infinitive, abessive | ihmettelömätä |
| IV Infinitive, nominative | ihmettelömiin |
| IV Infinitive, partitive | ihmettelömistä; ihmettelömist |
Participles
| Active Present | ihmettelevä |
| Passive Present | ihmeteltävä |
| Active Past | ihmetelt; ihmetellyt |
| Passive Past | ihmetelty |
Verbs conjugated like ihmetellä
häylytellä,
kysytellä,
pöllytellä,
itetellä,
jyrytellä,
köhähellä,
pimetellä,
ihmetellä,
lepytellä,
lämmitellä,
häilytellä,
pelehellä,
jäähytellä,
pesetellä,
pesitellä,
Etymology
Borrowed from Finnish ihmetellä, equivalent to ihme (“wonder”) + -tellä. See: Finnish with old forms '
ihmetellä'.
Sample Sentences