Hyphenation: hai‧kot‧taa
Indicative
Present
| Sg.1 | haikotan |
| Sg.2 | haikotat |
| Sg.3 | haikottaa |
| Pl.1 | haikotamma |
| Pl.2 | haikotatta |
| Pl.3 | haikottaat; haikottavat; haikotettaa |
| Impersonal | haikotettaa |
Imperfect
| Sg.1 | haikotin |
| Sg.2 | haikotit |
| Sg.3 | haikotti |
| Pl.1 | haikotimma |
| Pl.2 | haikotitta |
| Pl.3 | haikottiit; haikottivat; haikotettii |
| Impersonal | haikotettii |
Conditional
| Sg.1 | haikottaisin |
| Sg.2 | haikottaisit |
| Sg.3 | haikottais |
| Pl.1 | haikottaisimma |
| Pl.2 | haikottaisitta |
| Pl.3 | haikottaisiit; haikottaisivat; haikotettais |
| Impersonal | haikotettais |
Potential
| Sg.1 | haikottanen |
| Sg.2 | haikottanet |
| Sg.3 | haikottannoo |
| Pl.1 | haikottanemma |
| Pl.2 | haikottanetta |
| Pl.3 | haikottannoot |
| Impersonal | haikotettanoo |
Imperative
| Sg.2 | haikottaist; haikota |
| Sg.3 | haikottakkoo |
| Pl.2 | haikottakkaa |
| Pl.3 | haikottakkoot |
| Impersonal | haikotettakoo |
Infinitives
| I Infinitive | haikottaa |
| II Infinitive, inessive | haikottaes |
| II Infinitive, instructive | haikottaen |
| III Infinitive, illative | haikottammaa |
| III Infinitive, inessive | haikottamas |
| III Infinitive, elative | haikottamast |
| III Infinitive, abessive | haikottamata |
| IV Infinitive, nominative | haikottamiin |
| IV Infinitive, partitive | haikottamista; haikottamist |
Participles
| Active Present | haikottava |
| Passive Present | haikotettava |
| Active Past | haikottant; haikottanut |
| Passive Past | haikotettu |
Verbs conjugated like haikottaa
vilahtaa,
upottaa,
seisattaa,
seisohtaa,
seisottaa,
saauttaa,
toimittaa,
kasvattaa,
vihmoittaa,
aatuttaa,
huitsuttaa,
tavoittaa,
painuttaa,
punettaa,
kloksuttaa,
vurahtaa,
napsuttaa,
nagrattaa,
nagrahtaa,
arvoittaa, etc. (List truncated at 20 verbs)
Etymology
From *haikko + -ttaa, from Proto-Finnic *haikko. Akin to Finnish haukottaa. See: Finnish with old forms '
haukottaa'.
Sample Sentences