Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | loivennututan |
| sinä | loivennututat |
| hän | loivennututtaa |
| me | loivennututamme |
| te | loivennututatte |
| he | loivennututtavat |
Perfect
| minä | olen loivennututtanut |
| sinä | olet loivennututtanut |
| hän | on loivennututtanut |
| me | olemme loivennututtaneet |
| te | olette loivennututtaneet |
| he | ovat loivennututtaneet |
Imperfect
| minä | loivennututin |
| sinä | loivennututit |
| hän | loivennututti |
| me | loivennututimme |
| te | loivennututitte |
| he | loivennututtivat |
Pluperfect
| minä | olin loivennututtanut |
| sinä | olit loivennututtanut |
| hän | oli loivennututtanut |
| me | olimme loivennututtaneet |
| te | olitte loivennututtaneet |
| he | olivat loivennututtaneet |
Negative
Present
| minä | en loivennututa |
| sinä | et loivennututa |
| hän | ei loivennututa |
| me | emme loivennututa |
| te | ette loivennututa |
| he | eivät loivennututa |
Perfect
| minä | en ole loivennututtanut |
| sinä | et ole loivennututtanut |
| hän | ei ole loivennututtanut |
| me | emme ole loivennututtaneet |
| te | ette ole loivennututtaneet |
| he | eivät ole loivennututtaneet |
Imperfect
| minä | en loivennututtanut |
| sinä | et loivennututtanut |
| hän | ei loivennututtanut |
| me | emme loivennututtaneet |
| te | ette loivennututtaneet |
| he | eivät loivennututtaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut loivennututtanut |
| sinä | et ollut loivennututtanut |
| hän | ei ollut loivennututtanut |
| me | emme olleet loivennututtaneet |
| te | ette olleet loivennututtaneet |
| he | eivät olleet loivennututtaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | loivennututtanen |
| sinä | loivennututtanet |
| hän | loivennututtanee |
| me | loivennututtanemme |
| te | loivennututtanette |
| he | loivennututtanevat |
Perfect
| minä | lienen loivennututtanut |
| sinä | lienet loivennututtanut |
| hän | lienee loivennututtanut |
| me | lienemme loivennututtaneet |
| te | lienette loivennututtaneet |
| he | lienevät loivennututtaneet |
Negative
Present
| minä | en loivennututtane |
| sinä | et loivennututtane |
| hän | ei loivennututtane |
| me | emme loivennututtane |
| te | ette loivennututtane |
| he | eivät loivennututtane |
Perfect
| minä | en liene loivennututtanut |
| sinä | et liene loivennututtanut |
| hän | ei liene loivennututtanut |
| me | emme liene loivennututtaneet |
| te | ette liene loivennututtaneet |
| he | eivät liene loivennututtaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | loivennututtaisin |
| sinä | loivennututtaisit |
| hän | loivennututtaisi |
| me | loivennututtaisimme |
| te | loivennututtaisitte |
| he | loivennututtaisivat |
Perfect
| minä | olisin loivennututtanut |
| sinä | olisit loivennututtanut |
| hän | olisi loivennututtanut |
| me | olisimme loivennututtaneet |
| te | olisitte loivennututtaneet |
| he | olisivat loivennututtaneet |
Negative
Present
| minä | en loivennututtaisi |
| sinä | et loivennututtaisi |
| hän | ei loivennututtaisi |
| me | emme loivennututtaisi |
| te | ette loivennututtaisi |
| he | eivät loivennututtaisi |
Perfect
| minä | en olisi loivennututtanut |
| sinä | et olisi loivennututtanut |
| hän | ei olisi loivennututtanut |
| me | emme olisi loivennututtaneet |
| te | ette olisi loivennututtaneet |
| he | eivät olisi loivennututtaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| loivennututtakaami; loivennututtakaani |
| (sinä) | loivennututa |
| (hän) | loivennututtakoon |
| (me) | loivennututtakaamme |
| (te) | loivennututtakaa |
| (he) | loivennututtakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon loivennututtanut |
| (he) | olkoot loivennututtaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni loivennututtako |
| (sinä) | älä loivennututa |
| (hän) | älköön loivennututtako |
| (me) | älkäämme loivennututtako |
| (te) | älkäätte loivennututtako |
| (he) | älkööt loivennututtako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko loivennututtanut |
| (sinä) | älä ole loivennututtanut |
| (hän) | älköön olko loivennututtanut |
| (me) | älkäämme olko loivennututtaneet |
| (te) | älkäätte olko loivennututtaneet |
| (he) | älkööt olko loivennututtaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | loivennututtaneisin |
| sinä | loivennututtaneisit |
| hän | loivennututtaneisi |
| me | loivennututtaneisimme |
| te | loivennututtaneisitte |
| he | loivennututtaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin loivennututtanut |
| sinä | lienisit loivennututtanut |
| hän | lienisi loivennututtanut |
| me | lienisimme loivennututtaneet |
| te | lienisitte loivennututtaneet |
| he | lienisivät loivennututtaneet |
Negative
Present
| minä | en loivennututtaneisi |
| sinä | et loivennututtaneisi |
| hän | ei loivennututtaneisi |
| me | emme loivennututtaneisi |
| te | ette loivennututtaneisi |
| he | eivät loivennututtaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi loivennututtanut |
| sinä | et lienisi loivennututtanut |
| hän | ei lienisi loivennututtanut |
| me | emme lienisi loivennututtaneet |
| te | ette lienisi loivennututtaneet |
| he | eivät lienisi loivennututtaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | loivennututtaon |
| sinä | loivennututtaos |
| hän | loivennututtakoon |
| me | loivennututtakoomme |
| te | loivennututtakootte |
| he | loivennututtakoot |
Perfect
| minä | ollon loivennututtanut |
| sinä | olkootte loivennututtanut |
| hän | olkoon loivennututtanut |
| me | olkoomme loivennututtaneet |
| te | olkootte loivennututtaneet |
| he | olkoot loivennututtaneet |
Negative
Present
| minä | ällön loivennututa |
| sinä | ällös loivennututa |
| hän | älköön loivennututtako |
| me | älköömme loivennututtako |
| te | älköötte loivennututtako |
| he | älkööt loivennututtako |
Perfect
| minä | ällön ollo loivennututtanut |
| sinä | ällös ollo loivennututtanut |
| hän | älköön olko loivennututtanut |
| me | älköömme olko loivennututtaneet |
| te | älköötte olko loivennututtaneet |
| he | älkööt olko loivennututtaneet |