herjetä – Finnish with old forms verb conjugation

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Indicative Mood

Affirmative

Negative

Potential Mood

Affirmative

Negative

Conditional Mood

Affirmative

Negative

Imperative Mood

Affirmative

Negative

Eventive Mood

Affirmative

Negative

Optative Mood

Affirmative

Negative

Infinitives

Participles

Examples in Finnish Dialects

• herkis kokko palamast ni sitä myöte häipy lämmi. (Joutseno)
• siit käk herkijeä kukkumast ko vihne pisteä kulkkuu. (Joutseno)
• Lapselle: Koha aikais kiukkuut, kyllä herkiit. (Rautjärvi)
• Herkeis nyt vähäks aikaa satamast, jot päästäs pouva silmää mänemää kottii. (Kirvu)
• Aterian päättämisestä: kaik olliit tyytyväisii laittoit kääet ristii ja herkesiit. (Uusikirkko Vpl.)
• Herennöökhääsade tänäpäin, ko nuoin on taivas tasases pilves. (Kivennapa)
• Sitäkeinumista pääsiäisenä piisaś monta päiveä, sehän ei herent ollenkoa. (Rautu)
• Kohevonen aikoas potkii, nii itsestiä herkijiä. (Sakkola)
• Kuolemisesta: Se oĺ oamupuoĺ yöstä ko sekuoleva herkis huokumasta. (Simpele)
• mie kaks kert̆too kun sillälysolilla vòijin nii sehevosen otsa herkes ruostumasta, rohtumasta. (Kitee)
• itä èi herk̆kiit tuulemasta ennenkun sat̆taa, èikä akka rähisemästä ennenkun itk̆köö sp. (Kiihtelysvaara)
• Nyt heitäj ja herkiis siitä pelimpijosta. (Kontiolahti)
• Kalat ku herkee kuvusta pòes ni ne pohjàeksen, painuvat pohjaan. (Puumala)
• seileppä herkiik kasvamast, joka tòenev vuoś soap tehät tupposia. (Juva)
• Pannii= asettui, laittautui tuas suarnoomaa koko pä̀eväks ettei ossooh heretä. (Juva)
• Sit sehammassärky ol toas herkijävinää. (Mäntyharju)
• Sitäkadonnutta lammasta sae ehtijä, ehtimästä herettyäännii. (Leppävirta)
• Tupakanpoltosta: min ̮òum mèinana heretäp pòes. (Jäppilä)
• Ampiaiselle: herkiis siellä kuleksimasta. (Vehmersalmi)
• Etkö sinä herkiis siitä pelistäs! (Riistavesi)
• pit heretäh huushollista pòes kun ne vòemat vòepu. (Nilsiä)
• Eijjoo satanna vielä millonkaa niin kauvva ettei ois herennä. (Kiuruvesi)
• Kuolemasta leik.: Sel leoka herkes vippasemasta. (Kiuruvesi)
• Lasauta turpaan tuota Verttiä, niin herkijää se vakituiseen kiusoomasta. (Pielavesi)
• Sateesta: visko vettä mutta herkes pois. (Pihtipudas)
• Ne herkeń siellä, èi ne nuoret eneä teet työtä niinkun ennen tekvätten. (Sysmä)
• Isäntä lopetti työni moittimisen, kun sanoin hänelle suorat sanat: kyllä se herkes. (Himanka)
• niim mettittyylaitumet joutuin ku karja herkiää käymästä. (Saloinen)
• tuuli herkes. (Nivala)
• Oli pitänyt luopua taikuuden harjoittamisesta: poes oli pitännä heretäs siitä uskosta. (Sotkamo)
• òutettiiˀ ˀettä herk̆kiesit tuulemasta. (Vuolijoki)
• Kaetpa se pitkää= pitkäkin sae joskus herkijää. (Ristijärvi)
• herkesi se huutamasta ja nukku. (Täräntö)
• koska siitänahasta rupee herkeemähän se karva. (Kauhajoki)
• Jottai kuuluo, enneko elämäst herkijeä sp. (Rautjärvi)
• oisha se nyt nii mukava männä katsomaa enne ko ajast herkiää, kuolee. (Uusikirkko Vpl.)
• Syöjälle: Herkii jo pöyvväst! (Kurkijoki)
• Heretkee pennut nurkkaan siitä immeisten jalosta. (Pielisjärvi)
• jos kuollutta kòettel̆loo niin herkii se pelekokuolleita kohtaan pòekkeen. (Jäppilä)
• Herkiin laivasta Puutossalameen. (Kuopio)
• Minä oun tähän rykkiin= laituriin herkiivä. (Vehmersalmi)
• minä herk̆kiin tässä pòes linja-autosta. (Nilsiä)
• Herkesim pòes isäm matkasta kuˀ isä oĺ juomaŕ. (Vesanto)
• Herkene poes minusta. (Joutsa)
• Ei multa herkee= liikene rahaa penniäkeen sille miähelle. (Ikaalinen)
• Kiuas= uuni ko olt herent nii siit pantii leivät kiukahasse. (Kanneljärvi)
• Jouvu leipii pyörittämmää enneko uuń herkiää. (Kivennapa)
• riihe uun ko oĺ herent paistettiin tuhkassa perunoita. (Rautu)
• sauna o jo liikoa kauva olt herenty. (Sakkola)
• Joks tei tupa herkes? (Pyhäjärvi Vpl.)
• Koht sin saunua suap männä, se alkua jo olla herent. (Kaukola)
• Jo uun herkiää. (Saari)
• sauna ko herkiää, siit pittää antaa siityy, siit et pyörry. (Venjoki)
• sauna jo on herent. (Tuuteri)
• kiukaa= uuni jo kävvyy herkiimää, joks piirakat on tehty? (Tyrö)
• Renk-Jussi ko herkes syömiä, nii siint ei taija tulla loppuu. (Kurkijoki)
• on nuo pòij̆jat herenneet suupaltoks. (Kiihtelysvaara)
• Sain vähän rahoo siästymään, kun oikein itaraks herkisin. (Tuupovaara)
• jonnillàeseks vimmapiäks pittää immèiseh heretäk. (Juuka)
• se herkeś iha satamattomaks. (Juva)
• selehmä herkii syömättömäks. (Jäppilä)
• joka herkii sillel luvulleˀ= sellaiseen toimeen, asemaan tms. ˀettä hän ostaa nahkoja ne on nahkan kerreejöetä. (Siilinjärvi)
• Yhenkerran sittä kun isäntä oĺ lähtenä kaapuntreessulle ni akat herkes lattian pessuun. (Kuopio)
• kyllä se kuh herkkii kevvääks niin se on niin kèilakkoo= kuulakasta tuo ilima jotta ei mihenkä panna. (Nilsiä)
• Sevaras herkes juoksemaan. (Nilsiä)
• Yks lehmä herkes niiˀ aetumukseks ettei pysynä missään. (Pyhäjärvi Ol.)
• no jo se nyt kerraa̰ herkes satamaan kovasti. (Utajärvi)
• huonommat on heinikot tulovana vuonna jos ei satteelleh herkiä. (Sotkamo)
• Ne herkesi puhumattomaksilaskiaisena puolelta päevin ettei syös sääsket kesällä. (Vaala)
• se sittä vasta herkesi lapsivuot̆teita saerastam̆maan heikkona. (Ristijärvi)
• Nuken valmistamisesta: Tuhk̆koo ja sahajàuh̆hoo sissään, kàul̆laar rihma jotta se piän näköseks herkes. (Pyhäselkä)
• sekovittamaton lapikkaan kärki kun kakslèuv̆vaks herkij̆jää, se oh hyvir ruma nähhäk. (Kiihtelysvaara)
• ruostettasuossa herkij̆jää vèim pinnal̆le. (Kiihtelysvaara)
• siitä se herkiv̆vää koko juplakka, jupakka. (Kiihtelysvaara)
• Ka nähtäveehän tää on, kun tää tämmöśeks herkeś. (Liperi)
• ruopivat, siitähän se herkes sittä syyhyks. (Juuka)
• kun setyö hyvin kitkuseks= hankalaksi herk̆kii jotta siitä èi mèinoom millääs selevitän niin – –. (Rautavaara)
• kyllä sehalonajo kohtalàeseks hankkeeksansioksi herkes. (Nilsiä)
• Hyyvvää ilimaahan tuo nyt o olluv vae eihän sitä tiijäm miksi se herkijää. (Haapavesi)
• Palentaa varpaita jot tule mäne herkii. (Rautjärvi)
• Voi herkii tuota lapse nuamua. (Parikkala)
• Herkii vua pois tuota poikoa, ku tuommoⁱseks turmeutu. (Parikkala)
• Niin on kiire jotta tulemäneherkii. (Sortavala)
• No heitä ja herkii. (Kontiolahti)
• Mää ja herkii. (Nurmes)
• Oli syntynyt kaksostytöt: Nyt sitä mäntii ja herettii, saunassa on kaks tyttyy. (Kerimäki)

Samples in Old Finnish

• (1700) Jherkiän desino, wänder igen; herjätän pass. impers. man wänder igen
• (1750) G I 149dherennemme, herennemmä desinamus; 150b her| ketä, -jetä, -etä: herk|een, -ëän, -iän, -enen wänder igen, stadnar, uphör, desino; aflägger, aflåter; 150c weri herkenee l. herkiää juoxemasta bloden stadnar, stillas at flöda; ej tahtonut heretä juoxemasta, weisaamasta wille ei stadna, uphöra; herkiä huutamasta öfwerge, lät bli at ropa; jo se herkesi l. herkeni mojottamasta det öfwergaf eller stadnade til at wärcka; herkiää puhumasta wänder igen, uphörer at tala; herennemmä heittänemmä skall wi öfwerge och stadna, uphöra härmed; ej woi herjetä uphöra; herkeemätä, herkiämätä ouphörligen, indesinenter; ~ heritän, lakkaan; Lait. 150b herkken; 150c blir lättare, lösare, facilare; ~ herun, alkenen, aurenun
• (1750) JlisCherkenen desino, abeo, upphör, skiljes, Keuru ~ eriän

• Arndt 1732 174anna minun sinun jälkees itkiä – – ja ei ennen herjetä, cuin minä sinun löydän
• Francke 1780 281[Toisilla on sellainen huoli pelastuksestamme] ettei he herkiä warottamasta, ja rukoilemasta – – että me Jumalan kansa sopisimma
• Francke 1781 53jos me emmä herkiä siitä pahasta tawasta että wertailla itsiämme ja muita
• JAFro 1787 A4bOngos Herra herjennynnä, Waikennut waka Jumala
• HWään 1801 2bKosk on herja herjennynnä Naras kissa naukumasta

Translations